Näin hallitus aikoo heikentää työttömyysturvaa

Suurimmalle osalle työttömistä jäisi Orpon hallituksen suunnittelemien leikkausten jälkeen käteen ansiopäivärahaa noin 900 euroa kuukaudessa. Käytännössä hallitus on romuttamassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

Työttömyys kohdistuu eniten matalapalkkaisten alojen työntekijöihin, joilla palkka ennen työttömyyttä on 2000–2500 euroa kuukaudessa. Ansiopäiväraha näillä tuloilla on noin 1300–1500 euroa kuukaudessa.

Petteri Orpon hallituksen suunnittelemilla päätöksillä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsy vaikeutuu ja turvan tasoa heikennetään. Ansiopäivärahan saamiseksi vaadittaisiin jatkossa vähintään vuoden työssäoloaika, lisäksi omavastuuaikaa työttömyyden alussa pidennetään.

Ansiopäivärahaa suunnitellaan leikattavan kahden työttömyyskuukauden jälkeen 20 prosentilla ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen viidellä prosentilla lisää. Käytännössä ansiopäivärahasta jää leikkausten jälkeen suurimmalle osalle käteen enää noin 900 euroa kuukaudessa.

Esimerkiksi 2500 euroa kuukaudessa ansainneelta työntekijältä leikataan ansiopäivärahaa kahden kuukauden työttömyyden jälkeen yli 200 euroa ja kahdeksan kuukauden jälkeen lähes 100 euroa lisää. Lapsiperheellisiltä työttömiltä leikataan lisäksi kokonaan 150–280 euron lapsikorotukset.

Kelan maksamien työttömyysetuuksien eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen suuruus on ilman korotuksia keskimäärin 800 euroa kuukaudessa.


Hallitusohjelmassa on sovittu näistä heikennyksistä työttömyysturvaan


1. Ansiopäivärahaa leikataan

Ansiopäiväraha porrastetaan, jolloin ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi kuukautta (8 viikkoa) ja 75 prosenttiin kahdeksan kuukauden (34 viikon) työttömyyden jälkeen.

Nykyisin ansiopäiväraha on noussut vuodenvaihteessa kuluttajahintoihin sidotun kansaneläkeindeksin mukaan. Hallitus esittää, että jatkossa työttömyysturva ei nouse, vaikka hinnat nousevat.


2. Lapsikorotukset poistetaan

Nykyisin lapsikorotusta saa alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus on yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, 10,29 euroa kahdesta lapsesta ja yhteensä 13,26 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta. Hallitusohjelman mukaan lapsikorotusta ei maksettaisi jatkossa ollenkaan.

Vaikutus kuukaudessa:

Yksi lapsi: 7,01 e/pv = 140,20–161,23 €/kk

Kaksi lasta: 10,29 e/pv = 205,80–236,67 €/kk

Kolme lasta: 13,26 e/pv = 265,20–304,98 €/kk


3. Työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen

Nykyisin 26 kalenteriviikkoa eli kuusi kuukautta työtä oikeuttaa ansiopäivärahaan, jatkossa vaatimus olisi 52 viikkoa eli 12 kuukautta.


4. Työssäoloehto euroistetaan

Nykyisin työssäoloehto kertyy työajan mukaan. Jatkossa työssäoloehto kertyisi maksetun palkan mukaan.


5. Työssäoloehto ei kerry palkkatuetusta työstä

Nykyisin palkkatuetusta työstä kertyy työssäoloehtoa yleisimmin 75 prosenttisesti eli 26 kalenteriviikon työssäoloehdon täyttymiseen on tarvittu vähintään 35 kalenteriviikkoa työtä. Tästä oltaisiin nyt luopumassa ja työssäoloehtoa ei kertyisi ollenkaan palkkatuetusta työstä.


6. Omavastuuaikaa pidennetään seitsemään päivään

Työttömyysetuutta aletaan maksamaan vasta omavastuuajan jälkeen. Nykyisin omavastuuaika on viisi työpäivää. Hallitus aikoo pidentää omavastuuajan seitsemään päivään.


7. Lomakorvaus jaksotetaan

Jatkossa työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka montaa työpäivää maksettu lomakorvaus vastaa.

Esimerkiksi jos työsuhteen päättyessä saa kuukauden palkkaa vastaavan lomakorvauksen, saa työttömyyskorvausta vasta, kun tämä maksettu jakso loppuu eli noin kuukauden kuluttua.


8. Suojaosa poistetaan

Työttömyysturvan suojaosa on rahamäärä, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Nykyisin suojaosa on enintään 300 euroa kuukaudessa eli tämän verran voi tienata ilman, että ansiopäivärahan määrä laskee. Hallitus aikoo poistaa suojaosan kokonaan.


9. Ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan

Ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Ikä vaikuttaa moneen työttömyysturvan osa-alueeseen, esimerkiksi:

  • 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
  • 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
  • 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa.

Hallitus ei ole vielä tiedottanut tarkemmin, mitä ikäsidonnaisia poikkeuksia muutokset koskevat.


10. Vuorotteluvapaa lakkautetaan

Vuorotteluvapaa on mahdollistanut työntekijälle tauon työelämästä ja tarjonnut työttömälle työnhakijalle työpaikan vuorotteluvapaan ajaksi. Hallitus aikoo lakkauttaa vuorottelukorvauksen ja koko vuorotteluvapaajärjestelmän.


Lähteet: SAK ja A-kassa


Mitä sinä voit tehdä Orpon hallituksen leikkausten vastustamiseksi?

1. Kuulu oman alasi ammattiliittoon. Jos et vielä ole jäsen, liity nyt!
2. Seuraa oman liittosi ja SAK:n viestintää www.sak.fi/painavasyy ja somessa #PainavaSyy.
3. Jaa tietoa työpaikallasi ja juttele hallituksen heikennyssuunnitelmista työkavereidesi kanssa.
4. Osallistu tapahtumiin, vetoomuksiin ja mielenilmauksiin.
5. Vaadi hallituspuolueiden eli kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien ministereitä ja kansanedustajia luopumaan työelämän ja työttömyysturvan heikennyssuunnitelmistaan.


Lue myös: SEL on valmis toimiin työntekijöiden oikeuksien heikentämisen torjumiseksi (25.8.2023)

Kuva: Kimmo Penttinen/Lehtikuva

Kuvassa: Hallituspuolueiden puheenjohtajat Sari Essayah (kristillisdemokraatit), Riika Purra (perussuomalaiset), Petteri Orpo (kokoomus) ja Anna-Maja Henriksson (RKP) uuden hallitusohjelman julkistustilaisuudessa 16.6.2023.

Liity
jäseneksi