Työehtosopimus vs. laki?

Tiedätkö, minkä ansiosta sinulla on lomaraha tai työajan lyhennysvapaat eli pekkaset? Nämäkään tuhansien eurojen arvoiset työsuhteen edut eivät tule Suomen laista, vaan oman alasi työehtosopimuksesta, jonka neuvottelee ammattiliittosi työnantajia edustavan järjestön kanssa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n ja elintarvikealan työnantajia edustavan Elintarviketeollisuusliitto ETL:n väliset työehtosopimukset ovat kaikki yleissitovia. Yleissitovuus tarkoittaa, että palkankorotukset ja muut työehtosopimusneuvotteluissa sovittavat asiat koskevat kaikkia elintarvikealan työntekijöitä.

Yleissitovissa työehtosopimuksissa määritellään kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkka- ja muiden työehtojen vähimmäistasot, esimerkiksi työajat, lisät, ylityökorvaukset, lomarahat sekä sairausajan palkat.

Työpaikoilla sovitaan työehtosopimusta paremmista palkoista ja muista työehdoista, mutta alle työehtosopimuksen määrittelemän minimitason ei voi sopia paikallisesti.

Sekä palkansaajat että työnantajat hyötyvät yleissitovuudesta.

– Yleissitova työehtosopimus takaa sen, että mikään alalla toimiva yritys ei voi vääristää kilpailua polkemalla palkkoja tai muita työehtoja alle tessin minimitason, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa tiivistää.

Yleissitovien työehtosopimusten mukaiset työsuhteen minimiehdot koskevat siis myös niitä työntekijöitä, joiden työnantaja ei ole järjestäytynyt alan työnantajaliittoon.

Jos työnantaja ei noudata työehtosopimusta, työntekijä voi tarvittaessa hakea palkkasaataviaan ja muita oikeuksiaan oikeusteitse.

– Työehtojen valvonnan kannalta on todella iso asia, että työehtosopimukset ovat yleissitovia. Meillä elintarvikealallakin on paljon pieniä villejä työnantajia, jotka eivät kuulu alan työnantajaliittoon ja joissa ei ole työntekijöitä edustavia luottamusmiehiä tai työsuojeluvaltuutettuja, Rantamaa muistuttaa.

Ilman yleissitovuutta näissä järjestäytymättömissä yrityksissä työehdot määräytyisivät pelkästään lain mukaan.

– Jos meillä ei olisi yleissitovuutta, kaikki työehtosopimuksessa sovitut oikeudet, kuten pekkaset ja lomarahat jäisivät järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiltä pois. Jos työntekijöiden pitäisi itse neuvotella työnantajan kanssa työpaikoilla työehtosopimuksen mukaisista työehdoista, palkat ja muut työehdot olisivat varmasti monessa yrityksessä huonommat kuin mitä ne nyt ovat, kun meillä on yleissitovat tessit, Rantamaa arvioi.

Monissa maissa minimipalkasta säädetään laissa, mutta Suomessa minimipalkkaa ei ole laissa, vaan se määritellään yleissitovissa työ- ja virkaehtosopimuksissa.

– Jos ei ole työehtosopimusta, mitä sovelletaan, työnantajan on työsopimuslain mukaan maksettava työstä ”tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa”, mutta sen suuruudesta ei laissa sanota mitään, Rantamaa muistuttaa.


Järjestäytyminen ratkaisee

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus edustava ja siten yleissitova soveltamisalallaan.

Valtakunnallista työehtosopimusta voidaan pitää edustavana, kun kaikista alan työntekijöistä noin puolet työskentelee sellaisten työnantajien palveluksessa, jotka kuuluvat sopimusosapuolena olevaan työnantajaliittoon.

Yleissitova työehtosopimus on voimassa yleissitovana niin kauan, kunnes vahvistamislautakunta, tai valituksen seurauksena työtuomioistuin, päättää toisin.

– Työehtosopimuksen yleissitovuus voidaan siis myös menettää. Siksi meidän pitää huolehtia, että elintarvikealan järjestäytymisaste säilyy korkeana, jotta voimme tarvittaessa puolustaa yleissitovuutta, Rantamaa sanoo.


Tessissä ei sovita maksimista, vaan minimistä

Yleissitovuuden vastustajat väittävät sitä vanhanaikaiseksi ja työmarkkinoita jäykistäväksi järjestelmäksi.

– Yleensä ne, jotka sanovat yleissitovien työehtosopimusten jäykistävän sopimista, hakevat mahdollisuuksia heikentää työntekijöiden palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja. Tessissä ei sovita maksimista, vaan minimistä, aina saa sopia paikallisesti työehtosopimusta paremmin, Rantamaa kuittaa.

Fiksu työnantaja varmistaa itselleen ammattitaitoista ja sitoutunutta työvoimaa sekä parempaa tuottavuutta maksamalla vähimmäisehtoja parempaa palkkaa ja sopimalla paikallisesti myös muista paremmista työehdoista.


Ilman jäseniä ammattiliitto ei pysty puolustamaan työehtoja. Jos olet elintarvikealan työntekijä, mutta et ole vielä SEL:n jäsen, liity nyt liittoon. Jos et ole töissä elintarvikealalla, liity oman alasi ammattiliittoon.

Työehtosopimukset

  • Työehtosopimus määrää alakohtaiset vähimmäistyöehdot kuten palkat, työajat ja lomat. Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä paremmin, mutta ei huonommin.
  • Normaalisitova työehtosopimus koskee niitä työnantajia, jotka ovat järjestäytyneet työnantajaliittoon.
  • Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava myös niiden työnantajien, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä. Yleissitovuudesta säädetään työsopimuslaissa.
  • Yleissitovuudesta päättää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Päättäessään yleissitovuudesta lautakunta arvioi muun muassa sitä, miten iso osa alan työntekijöistä on järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa.
Liity
jäseneksi