Kysyimme selliläisiltä, miten liiton jäsenhankinta sujuu työpaikalla. Ota tästä vinkit käyttöösi, sillä jokaisen työntekijän etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon.

– Osan kanssa se on helpompaa kuin toisten, vastaa Snellmanin Kokkikartanon Keravan ruokatehtaan pääluottamusmies, kunnossapitoasentaja Janne Alakotila kysymykseen, onko jäsenhankinta työpaikalla helppoa.

Janne Alakotila on toiminut Keravan Kokkikartanolla pääluottamusmiehenä tämän vuoden alusta. Hän ryhtyi pääluottamusmieheksi, koska hän halusi hoitaa työpaikan asioita paremmalle tolalle, ratkaista ongelmia ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia.

Paljon on saatukin jo asioita aikaan ja asiat ovat menneet parempaan suuntaan.

– Mutta yksin ei kukaan siihen pysty, Alakotila korostaa.

Alakotila kertoo tekevänsä luottamusmiehen hommia tiiviisti yhdessä varapääluottamusmiehensä kanssa ja nyt työpaikalle on valittu myös osaston luottamusmiehet ja heille varaluottamusmiehet.

– Kuten ei pääluottamusmieheksi, ei osastojen luottamusmiehiksikään aluksi tuntunut löytyvän innokkaita ihmisiä, mutta kun kiersin aktiivisesti ja puhuin porukan kanssa, löysimme tehtäviin innostuneet ihmiset.

Keravan Kokkikartanolla on työntekijöitä reilut 200 ja sen lisäksi vaihteleva määrä vuokratyöntekijöitä. Työntekijöiden järjestäytymisaste on saatu nousemaan ja nykyään suurin osa työntekijöistä kuuluu liittoon.

– Ja siitä me olemme ylpeitä, Alakotila sanoo.

Itsestään ja ilman aktiivista jäsenhankintaa järjestäytymisaste ei ole noussut.

– Me teimme varapääluottamusmiehen kanssa suunnitelman, miten homma hoidetaan. Varapääluottamusmies teki taulukot ja laskelmat ja minä hoidin puhumisen.

Nyt osastojen luottamusmiehet huolehtivat jäsenhankinnasta omilla osastoillaan. Tärkeintä on kuitenkin työntekijöiden keskinäinen keskustelu.

– Meidän luottamusmiesten rooli on tuoda asioita esille ja kertoa faktat. Me kerromme, että liitto neuvottelee tessin ja näin siellä lukee, nämä ovat meidän oikeudet. Ja sitten ihmiset keskustelevat keskenään ja tulevat usein siihen tulokseen, että liiton jäsenyys kannattaa.

Oman haasteensa jäsenhankintaan tuo se, että Kokkikartano on varsin monikulttuurinen työpaikka.

– Meidän työntekijät edustavat noin 20 eri kansalaisuutta, Alakotila kertoo.

Osan ihmisistä kanssa jäsenyydestä täytyy keskustella pitkään ja perinpohjaisesti. On käytävä läpi, miten suomalainen yhteiskunta ja työelämä toimivat ja mikä on ammattiliiton merkitys työntekijöiden työehdoille.

– On joukossa niitäkin, jotka liittyvät heti ja sanovat, että kukaan ei vain aiemmin ole pyytänyt jäseneksi. Ja näitä on yllättävän paljon.

Jäsenhankintaa järjestelmällisesti

Työttömyyskassa YTK:n jäseniä löytyy myös Kokkikartanolta.

– Osa on luullut, että YTK on oikea ammattiliitto. Kun sitten olen kysynyt, paljonko YTK on neuvotellut meille palkankorotuksia, ovat ihmiset ymmärtäneet, että YTK ei aja työntekijöiden asiaa millään lailla.

Janne Alakotilalla on muutama vinkki jäsenhankintaan työpaikalla.

– Tärkein vinkki on: Älä tee jäsenhankintaa yksin. Se on liian raskas homma yksin tehtäväksi. Kerätkää työpaikalta porukka, joka alkaa yhdessä tekemään jäsenhankintaa. Jäsenhankkijoiden ei tarvitse olla työpaikalla luottamustehtävässä. Riittää, että he ovat riittävän sosiaalisia ja nauttivat ihmisten kanssa keskustelemisesta. Toinen vinkki on: Tehkää jäsenhankintaa järjestelmällisesti. Pyytäkää työnantajalta lista työntekijöistä ja sopikaa, montako ei-jäsentä kukakin puhuttaa ja missä ajassa.

Jäsenhankinta ei aina ole helppoa, mutta onneksi ammattiosastosta ja liitosta saa siihen apua ja tukea.

– Aina kun olen jotain kysynyt tai johonkin apua tai tukea tarvinnut, olen sitä saanut. Pikkuhiljaa voimme alkaa sanoa, että meidän työpaikalla on tapana kuulua liittoon. Se tuntuu hyvältä, Alakotila sanoo.

Lue lisää: SEL:n jäsenhankintaviikoilla jaossa kaksi 750 euron matkalahjakorttia

Miten jäsenhankinta sujuu työpaikallasi?

”Osastollani melkein kaikki työntekijät ovat liiton jäseniä. Etenkin vanhemmille työntekijöille liiton jäsenyys on itsestäänselvyys. Yleisin syy olla liittymättä liittoon on jäsenyyden hinta, mutta luulen, että todellinen syy on tiedon puute: ei ymmärretä liiton jäsenyyden suoraa merkitystä omaan palkkaan ja muihin työehtoihin.”

Matias

”Ammattiliiton jäsenyys oli minulle itsestään selvää heti, kun aloitin työt. Meillä on työpaikalla jonkin verran pelkän työttömyyskassan jäseniä ja luulen, että siihen syynä on tietämättömyys siitä, mikä on työttömyyskassan ja ammattiliiton ero. Tästä pitää jaksaa puhua työpaikalla. Orpon hallituksen heikennysesitykset ovat saaneet aikaan sen, että liitosta puhuminen on nyt helpompaa.”

Juha-Matti

”Pelkät liiton julisteet ilmoitustauluilla tai esitteet taukohuoneessa eivät riitä vakuuttamaan ihmisiä jäsenyyden hyödyistä. Työkavereiden kanssa on puhuttava ja kerrottava, mitä liiton jäsenyys merkitsee. Maan hallituksen heikennysesitykset kuulostavat todella hurjilta, ja ne ovat osaltaan helpottaneet jäsenyyden merkityksestä puhumista.”

Timo

”Meidän työpaikallamme on tapana, että liittoon kuulutaan. On ollut tosi kiva huomata, että myös nuoret ja maahanmuuttajataustaiset työntekijät liittyvät jäseneksi liittoon. Se vaatii töitä, ja jäsenyyden ja ammattiliiton merkityksestä on jaksettava puhua jatkuvasti. Yksi kerta ei riitä.”

Arja

”Työpaikkamme järjestäytymisaste on noin 85 % ja voimme olla siitä ylpeitä. On tosi tärkeää, että he, jotka työpaikalla perehdyttävät uudet työntekijät, osaavat kertoa myös ammattiliitosta ja suositella jäsenyyttä.”

Anni

”Kaikki eivät tiedä, mikä on ammattiliitto. Sen huomaa siitä, kun jotkut ihmiset sanovat, että YTK on halvempi. Ja onhan se, mutta työttömyyskassa ei ole ammattiliitto. Tarvitaan siis tietoa ammattiliiton merkityksestä ja erosta pelkkään työttömyyskassaan. Olen huomannut, että vanhemmat työntekijät ovat tästä erosta tietoisempia kuin nuoremmat.”

Sari

”Järjestäytyminen on meillä kunnossa ja ihmiset on puhuttavissa jäseniksi, mutta poikkeuksiakin aina löytyy. Joskus joku kysyy, miksi pitäisi maksaa liiton jäsenmaksua, kun samat työehdot saa muutenkin. Siihen on helppo vastata, että työntekijöiden oikeudet eivät ole ikuisia, vaan ne on neuvoteltava aina uudestaan. Mitä enemmän jäseniä liitossa on, sitä paremmin me neuvotteluissa pärjäämme.”

Kirsi

”Kun aloitin osaston luottamusmiehenä, päätin, että teen aktiivisesti jäsenhankintaa. Olen puhunut liitosta ja jäsenyydestä osastollani, mutta ainahan sitä voisi enemmänkin tehdä. Luottamusmiehenä jäsenhankintaa helpottaa se, kun voi sanoa työkaverille, että jos tarvitset apua, minä olen se, joka auttaa ongelmien ratkaisemisessa.”

Joni

”Jos työkaveri sanoo minulle, ettei hän liity liiton jäseneksi, koska se on niin kallista, vastaan siihen aina, että saamme palkankorotukset vain sen takia, että liitto neuvottelee ne, ja että jo pelkät palkankorotukset kuittaavat liiton jäsenmaksun. Olen huomannut, ettei kaikille ole ihan selvää, mitkä työehdot on sovittu työehtosopimuksessa ja mitkä tulee laista. Tessin merkityksestä on jaksettava puhua ihmisten kanssa.”

Ari