Aluevaaleissa valittavat hyvinvointialueiden valtuustojen jäsenet päättävät sote-palveluiden lisäksi myös siitä, lisäävätkö hyvinvointialueen hankinnat kotimaista työtä vai eivät.

Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulta uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Hyvinvointialueet tulevat olemaan Suomen suurimpia julkisten hankintojen tekijöitä. Niiden vastuulla on tuottaa esimerkiksi ruokapalveluita, väline- ja liinavaatehuoltoa sekä logistiikkapalveluita. Hyvinvointialueet hankkivat palveluita, tavaroita ja elintarvikkeita kilpailutuksen kautta myös ulkoisilta tuottajilta ja toimittajilta.

Näitä hankintoja ohjaavat strategiat ja ohjeet määrittävät sen, lisäävätkö hyvinvointialueet omilla hankinnoillaan paikallista ja kotimaista työtä vai haalitaanko ruokapalvelut ja muut päivittäistarpeet sieltä, mistä ne halvimmalla saadaan. Paikalliset ja kotimaiset hankinnat kannattavat, sillä ne parantavat työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa, ja lisäävät näin kaikkien alueen asukkaiden hyvinvointia.

Aluevaaleissa ehdolla oleva kauhavalainen kaupunginvaltuutettu, SEL:n liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja pääluottamusmies Asko Peltola kertoo, että kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien elintarvikehankinnat näkyvät suoraan alueen yritysten tilauskirjoissa. Pohjanmaan maakunnat ovat keskeisiä elintarviketeollisuuden ja etenkin lihanjalostuksen tuotantoalueita.

– Sillä on iso merkitys elintarvikealan työpaikkoihin, kuinka paljon hyvinvointialueet tulevat hyödyntämään lähialueen tuotantoa hankinnoissaan. Tämä on aluevaaleissa valittavista päättäjistä kiinni, Peltola toteaa.

Vaikka hankintalaki ei mahdollista suoraan paikallisten tai kotimaisten toimijoiden suosimista, kilpailutusehdoissa voidaan huomioida esimerkiksi ympäristöystävällisyys, kestävä kehitys, laatu ja toimittajan kyky mukautua tilaajan tarpeisiin.

Hankintalain mukaan kilpailutuksessa tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankkijan kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hankkija päättää itse, mitä valintaperustetta käytetään.

Kun kilpailutuksen kriteerit ja valintaperuste ovat kohdillaan, kotimaiset ja paikalliset toimijat ovat kilpailukykyisiä tarjoajia. Lisäksi isojen hankintojen hajauttaminen ja pilkkominen mahdollistaa myös pienempien toimijoiden tai useamman toimijan yhteenliittymän osallistumisen kilpailutuksiin.

SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen uskoo kotimaisen elintarviketeollisuuden kilpailukykyyn kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion elintarvikehankintojen kilpailutuksissa, kunhan ainoana kriteerinä ei ole halvin hinta.

– Suomalainen ruoka on vastuullisemmin ja paremmilla työehdoilla valmistettu kuin ulkomaiset elintarvikkeet. Lisäksi kotimainen on usein ympäristö- ja ilmastoystävällisempi vaihtoehto. Myös laadulla ja toimitusvarmuudella mitattuna suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat eurooppalaisittain erittäin kilpailukykyisiä.


Lue lisää ja katso selliläiset ehdokkaat aluevaaleissa: www.selry.fi/aluevaalit

Lue myös: Mistä aluevaaleissa on kyse ja miksi sinunkin kannattaa äänestää?


Kuvassa: Asko peltola vaatii kotimaisia elintarvikkeita myös hyvinvointialueiden ruokapalveluihin. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Elintae-lehdessä 10/2021, joka ilmestyi 30.11.2021.