Kolme aluevaalien selliläistä ehdokasta kertovat, miksi kenenkään ei kannata jäädä kotiin nukkumaan aluevaaleissa.

Tammikuussa Suomessa käydään historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan päättäjät uusien hyvinvointialueiden valtuustoihin. Aluevaltuustot toimivat jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaavien 21 hyvinvointialueen ylimpinä päätöksentekoeliminä.

Ensimmäisen aluevaltuuston rooli on erityisen merkittävä, sillä se tekee isoja ratkaisuja palveluiden järjestämisestä ja siitä, kuinka paljon hyvinvointialueella panostetaan sote-palveluiden laatuun ja saavutettavuuteen.

Aluevaltuuston ratkaistavia isoja kysymyksiä ovat esimerkiksi, otetaanko tavoitteeksi tarjota palveluita mahdollisimman monessa paikassa vai tarjotaanko mahdollisimman laajasti eri palveluita samojen seinien sisällä? Tarkastellaanko palveluverkon kattavuutta maantieteellisen kattavuuden kannalta vai sen mukaan, että palveluita olisi mahdollisimman hyvin saatavilla siellä, missä asuu eniten ihmisiä? Sijoitetaanko palvelut niin, että niihin voi kulkea myös pyörällä, jalan tai julkisilla vai oletetaanko että palveluiden pariin liikutaan autolla?

Julkisilla terveyspalveluilla on iso merkitys myös elintarvikealan työntekijöille, joista suurin osa on vain suppeiden työterveyspalveluiden piirissä. Työntekijät käyttävät yksityisten lääkäriasemien sijaan julkista terveydenhuoltoa. Aluevaaleissa ratkaistaan esimerkiksi, kuinka nopeasti lääkäriin tai mielenterveyspalveluihin pääsee jatkossa.


Äänestysaktiivisuus uhkaa jäädä matalaksi

Tutkimusten mukaan suomalaisten äänestysinto aluevaaleissa uhkaa jäädä alhaiseksi. Matala äänestysaktiivisuus suosii tyypillisesti puolueita, joiden kannattajat eivät itse koe tarvitsevansa julkisia palveluita eivätkä siksi pidä niitä puolustamisen tai parantamisen arvoisina. Äänestämässä käyvät aluevaaleissakin varmimmin korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset äänestäjät.

– Jos pieni- ja keskituloiset työntekijät eivät äänestä aluevaaleissa, uhkana on, että aluevaltuustoissa ovat edustettuina vain kapeakatseinen alueellinen edunvalvonta ja yksityisiä palveluita käyttävien hyvätuloisten pyrkimys leikata kuluja laadukkaiden palveluiden kustannuksella, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen varoittaa.

Haastattelimme kolmea ehdolla olevaa selliläistä heidän vaaliteemoistaan ja kysyimme, miksi jokaisen elintarvikealan työntekijän kannattaa äänestää aluevaaleissa.

Saarioisten Sahalahden tehtaan pääluottamusmies Aapo Niemi on ehdolla Vasemmistoliiton listalla Pirkanmaalla. Niemen mielestä on tärkeää, että yhdenvertaiset sote-palvelut turvataan kaikille, myös pienituloisille. Hän on asettunut ehdolle puolustaakseen lähipalveluita myös syrjäseuduilla sekä parantaakseen hyvinvointialueen henkilöstön työehtoja ja työhyvinvointia.

– Näissä ensimmäisissä aluevaaleissa luodaan pohja hyvinvointialueen ja palveluiden tulevaisuudelle. On tärkeää, ettei valtaan päästetä pelkästään porvareita, Niemi korostaa.

Riihimäkeläinen Jesse Sulander on töissä Ullan Pakarissa leipomotyöntekijänä ja tuotantovastaavana. Sulander on Perussuomalaisten ehdokkaana Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

– Turvallisuus on minulle tärkein vaaliteema.

Hänelle turvallisuus tarkoittaa muun muassa pelastustoimen ja ensihoidon riittäviä resursseja sekä toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

– Hyvinvointialueen työntekijöiden jaksamiseen ja johtamiseen täytyy panostaa enemmän varsinkin nyt, kun ala kärsii muutenkin ylityöstä ja työvoimapulasta, Sulander sanoo.

Pietarsaaren Snellmanin Lihanjalostuksen pääluottamusmies Asko Peltola on SDP:n ehdokkaana Etelä-Pohjanmaalla. Peltolan mukaan SDP:n seitsemän kohdan aluevaaliohjelma soveltuu hyvin ohjenuoraksi myös lakeuksien Suomeen. Peltolan kotikaupungissa Kauhavalla pohditaan, miten lähipalvelut saadaan toimimaan koko hyvinvointialueella.

– Meidän ja Evijärven kuntayhtymässä Kaksineuvoisessa on 700 henkeä töissä. Kun siitä siirrytään Etelä-Pohjanmaan soteen ja pelastuslaitos tulee siihen päälle, niin kokonaisuuden katsomisessa riittää haastetta.

Peltolan mukaan palkansaajien äänen on syytä kuulua aluevaltuustoissa, sillä ne päättävät esimerkiksi siitä, missä lähin terveyskeskus sijaitsee ja kuinka nopeasti lääkärille pääsee tai millaisia palveluita lapsiperheille ja ikääntyneille on tarjolla.

Selliläisiä ehdokkaita yhdistää puoluekannasta riippumatta vahva näkemys siitä, että jokaisen elintarvikealan työntekijän kannattaa äänestää aluevaaleissa, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toimivia ja laadukkaita sekä saatavilla myös pieni- ja keskituloisille ihmisille.

Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden päättäjät

• Sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulta hyvinvointialueille 1.1.2023.
• Hyvinvointialueita on Suomessa 21, joista neljä on Uudellamaalla. Helsinki ja Ahvenanmaa jäävät hyvinvointialueiden ulkopuolelle, joten niissä ei järjestetä aluevaaleja.
• Hyvinvointialueen ylin päättävä elin on aluevaltuusto, jonka jäsenet valitaan aluevaaleissa nelivuotiseksi kaudeksi.
• Vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022, jolloin voit äänestää kello 9–20 omassa äänestyspaikassasi.
• Ennakkoon voit äänestää 12.–18.1.2022 missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa Suomessa ja 12.–15.1.2022 ulkomailla.
• Hyvinvointialueiden ensimmäiset aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.
• Aluevaalit järjestetään samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 alkaen.
  
  
  Lue lisää ja katso selliläiset ehdokkaat aluevaaleissa: www.selry.fi/aluevaalit
  
  Lue myös: Hyvinvointialueet tekevät isoja elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja
  
  
  Kuvassa: Aapo Niemi haluaa parantaa tulevien hyvinvointialueiden työntekijöiden työehtoja ja työssäjaksamista. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Elintae-lehdessä 10/2021, joka ilmestyi 30.11.2021.