Kun Suomi voitti miesten jääkiekossa ensimmäisen maailmanmestaruuden vuonna 1995, se antoi lamasta ja suurtyöttömyydestä kärsineille suomalaisille itseluottamusta ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Samaa luottamuksen ja uskon palauttamista tarvittaisiin Leijonien MM-kullasta tälläkin kertaa, sillä Orpon hallitus tai Elinkeinoelämän keskusliitto EK eivät sitä ainakaan tee.
EK:n tavoitteena on lainsäädäntö, jolla työehtosopimusten määräykset voisi ohittaa. Jos seuraavakin maan hallitus on valmis tekemään kuten EK haluaa, työnantajat voisivat jatkossa paikallisesti leikata palkkoja, lisätä työaikaa ja heikentää muita työehtoja ohi työehtosopimuksen. Tämä mahdollistaisi yritysten välisen epäterveen kilpailun työehtoja dumppaamalla sekä lisäisi työelämän epävarmuutta ja myös työperäistä hyväksikäyttöä.
EK haluaa esimerkiksi ylityökorvaukset ja sunnuntaityökorvaukset paikallisesti sovittaviksi ilman laissa määriteltyä vähimmäistasoa. EK haluaa myös pidentää työaikaa muuttamalla loppiaisen ja helatorstain arkipyhistä tavallisiksi työpäiviksi.
”Ei tulisi mieleenkään”, Orpo sanoi lisien leikkaamisesta. Työntekijät eivät tätä osta. Olemme tällä hallituskaudella nähneet, ettei nykyisten hallituspuolueiden sanaan voi luottaa. Sillä ei ole väliä, mitä ne ennen vaaleja sanovat, vaalien jälkeen ne tekevät kuten EK haluaa. Työnantajat ovat jo ilmoittaneet rahoittavansa vielä viime eduskuntavaalejakin suuremmalla potilla työnantajien tavoitteita toteuttavia puolueita ja ehdokkaita. Tämä tuki muistetaan varmasti, jos samat puolueet pääsevät taas kirjoittamaan hallitusohjelmaa.
EK:n tavoitteet painottavat, että eduskuntavaalit ovat työntekijöille seuraava työehtosopimuskierros. Työntekijöiden ammattiliitot eivät pysty työehtosopimuspöydissä paikkaamaan kokonaan sitä, mitä maan hallitus voi heikentää lainsäädännöllä.
Yhteiskunnallisen tulonjaon kannalta ei ole kestävää, että samaan aikaan kun teknologian ja tekoälyn kehitys vähentää työpaikkoja, Suomessa edelleen puhutaan työajan pidentämisestä, vaikka pitäisi jo kokeilla erilaisia malleja, joilla voidaan lyhentää työaikaa työntekijöiden ansiotasoa alentamatta sekä lisätä työn tuottavuutta.
Kukaan ei voi enää väittää, että politiikalla ei olisi merkitystä – myös työehtoihin. Ensi kevään eduskuntavaaleissa meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisilla pelisäännöillä suomalaisilla työpaikoilla toimitaan jatkossa. Ei jätetä tätä mahdollisuutta käyttämättä.