Työnantajan mukaan työntekijälle ei kuulunut maksaa sairausajan palkkaa, koska työssäoloehto ei täyttynyt. SEL joutui viemään riidan oikeuden ratkaistavaksi.

Leipomossa töissä ollut kausityöntekijä otti yhteyttä työpaikan pääluottamusmieheen, sillä työnantaja ei ollut maksanut hänelle sairausajan palkkaa kesäkuulta. Heinäkuulta sairausajan palkka oli maksettu normaalisti.

Pääluottamusmies lupasi selvittää asiaa työnantajan kanssa.

– Kun kysyin asiasta, työnantaja totesi, että kesäkuun osalta työssäoloehto ei täyttynyt ja siksi tältä ajalta ei ollut maksettu palkkaa. Tutkittuaan asiaa tarkemmin työnantaja olikin sitä mieltä, että heinäkuultakaan ei olisi pitänyt maksaa sairausajan palkkaa ja he kertoivat perivänsä sen työntekijältä takaisin seuraavan palkanmaksun yhteydessä, pääluottamusmies kertaa tapahtumia.

– Silloin ajattelin, että eihän tämä nyt näin voi mennä.

Ei edellytyksiä neuvottelulle

SEL:n ja ETL:n välisen leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksen 19. pykälän mukaisesti sairausajan palkkaa maksetaan työntekijälle työsuhteen jatkuttua sairastumishetkellä vähintään kuukauden. Kuitenkin, jos työnantaja käyttää samoja kausityöntekijöitä, työntekijän yhdenjaksoisen työsuhteen kestettyä vähintään kolme kuukautta ja hänen tullessaan uudelleen kausiluonteiseen työhön 10 kuukauden kuluessa edellisestä työsuhteesta, palkanmaksuvelvoite syntyy jo viikon työssäolon jälkeen.

Kyseisen kausityöntekijän kohdalla tämä ehto ei aivan täyttynyt, mutta hänen voimassa olevan työsuhteensa osalta työssäoloehto täyttyi kuitenkin jo heinäkuussa.

SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa vahvisti pääluottamusmiehelle, että kesäkuun osalta työssäoloehto ei täyttynyt, mutta heinäkuulta työnantaja oli velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkan.

Työnantaja piti kuitenkin kiinni omasta työehtosopimuksen tulkinnastaan, joka pohjasi työnantajaliitto ETL:n ohjeistukseen.

Pääluottamusmies laati asiasta erimielisyysmuistion, jonka hän luovutti työnantajalle.

– Koska työnantaja piti kiinni omasta tulkinnastaan ja me omastamme, ei edellytyksiä paikalliselle neuvottelulle ollut, pääluottamusmies toteaa.

Tässä vaiheessa asia siirtyi SEL:n ja ETL:n välisiin neuvotteluihin. Myös liittojen välillä asia jäi erimieliseksi, minkä jälkeen SEL myönsi jäsenelleen oikeusavun ja vei asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Asian eteneminen oikeuteen hieman kauhistutti jäsentä, mutta pääluottamusmies muistutti, että työntekijällä on oikeus palkkaan, joka hänelle kuuluu, ja että hänellä on asiassa liitto puolellaan. Kun SEL myöntää jäsenelleen oikeusavun, liitto kantaa taloudellisen riskin oikeudenkäynnin lopputuloksesta.

Asia ratkesi työntekijän eduksi

Työtuomioistuimen ratkaistavaksi jäi, kuuluuko työnantajan maksaa työntekijälle palkkaa heinäkuun sairauspoissaolopäiviltä.

Leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksen 19. pykälän kohdassa 10 todetaan, että ”Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan se kalenteriajanjakso, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, yhdeksi sairastumisajanjaksoksi.”

SEL:n ja ETL:n tulkinnat tästä työehtosopimuksen kohdasta poikkesivat toisistaan.

Työtuomioistuin totesi ratkaisussaan, että vaikka kyse on sairastumisesta samaan sairauteen 30 vuorokauden kuluessa työhön palaamisesta, sairastumisajanjaksot käsitellään erillisinä. Kun kuukauden työssäoloehto täyttyi heinäkuussa, työnantajalle muodostui palkanmaksuvelvoite.

Työtuomioistuin ratkaisi asian työntekijän eduksi. Työnantaja velvoitettiin maksamaan työntekijälle heinäkuulta kolmen päivän sairausajan palkka viivästyskorkoineen. Lisäksi työnantajalle määrättiin hyvityssakko työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta sekä työnantaja ja ETL määrättiin korvaamaan yhteisvastuullisesti SEL:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Työnantajalle muutaman päivän sairausajan palkka ei ollut iso kulu, mutta kausityöntekijänä olleelle opiskelijalle kyse oli merkittävästä summasta.

– Jokaisen työntekijän ja luottamushenkilön on tärkeä muistaa, että vaikka työsuhde olisi lyhytkin, kannattaa aina kuulua liittoon. Jokaisella työntekijällä on oikeus reiluun kohteluun ja työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan työsuhteen kestosta riippumatta, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa muistuttaa.

– Ikävintä tässä on se, että nuori työntekijä ei enää halunnut kokemuksensa jälkeen palata töihin samalle työnantajalle, pääluottamusmies harmittelee.

Teksti: Taru Salovaara, kuva: Maria Björklund

Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu Elintakeessa 4/2026.