Vastauksia kysymyksiin koronaviruksen vaikutuksista elintarvikealan työntekijöihin

Koronarokotteen ottaminen parantaa myös työturvallisuutta, kun työpaikasta tulee turvallisempi ja terveellisempi kaikille.


Jos sinut lomautetaan tai jäät työttömäksi:

Toimi näin, jos sinut lomautetaan tai jäät työttömäksi
Katso video: Näin ilmoittaudut työnhakijaksi TE-toimistoon
Katso video: Näin teet ansiopäivärahahakemuksen eAsioinnissa

Instruktioner för permitterade, Instructions for the temporarily laid-off, Sundpuhkuse alguses, Инструкции для работников, отправленных в вынужденный отпуск


SEL:n ajankohtaiset tiedotteet:

Tartuntatautipäivärahaa voi saada ilman eristyspäätöstä 30.6.2022 asti
Työttömyysturvan omavastuuaika poistuu väliaikaisesti 1.1.–28.2.2022
Työttömyysturvan suojaosa pysyy 500 eurossa 30.11.2021 asti
Työnantaja ei voi vaatia koronarokotetta, mutta jokaisen kannattaa ottaa rokote
Otathan koronarokotteen, se suojaa sinua töissä ja vapaa-ajalla
Työehtojen ja työttömyysturvan väliaikaiset muutokset päättyivät 31.12.2020
Kuka maksaa työntekijän työmatkalla tai työpaikalla käyttämät kasvomaskit?
Elintarvikealalla ei voi poiketa työaikalain tai vuosilomalain säännöksistä


SAK:n tietopaketti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi:

Miten koronavirus vaikuttaa työelämään?
Hur påverkar coronaviruset arbetslivet?
How does the coronavirus affect working life?
Muistilista luottamushenkilölle: Koronatartuntojen ennaltaehkäisy ja turvallisuustoimenpiteet työpaikoilla


Hyödyllistä viranomaistietoa:

Katso THL:n koronaohjeet ja tilannekatsaus
Tutustu Työterveyslaitoksen koronaohjeisiin työpaikoille
Näin ehkäiset koronavirusta sekä muita influenssia ja flunssia pesemällä kädet ja yskimällä oikein


Tutustu alla olevaan SEL:n ohjeistukseen, jota on päivitetty viimeksi 8.3.2022.

Jos sinulla on kysyttävää, työpaikkasi luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat apunasi. Voit myös olla yhteydessä oman SEL:n aluetoimistosi aluesihteeriin tai soittaa liiton työsuhdeasioiden neuvontanumeroon 09 4246 1260, joka palvelee maanantaista torstaihin klo 8.30–15.30 ja perjantaisin klo 8.30–15.


Jos työskentelet muulla kuin elintarvikealalla ja sinuun sovelletaan muuta kuin SEL:n työehtosopimusta, saat oman alasi ohjeet työpaikkasi luottamusmieheltä tai työehtosopimuksesi solmivasta ammattiliitosta.


Löydät alta vastaukset näihin tilanteisiin:

1. Jos matkustat ulkomaille ja jäät Suomeen palattuasi omaehtoiseen karanteeniin
2. Jos matkustat ulkomaille ja työnantajasi määrää sinut Suomeen palattuasi karanteeniin
3. Jos viranomainen määrää sinut karanteeniin Suomessa
4. Jos viranomainen määrää sinut karanteeniin ulkomailla
5. Jos lapsesi määrätään karanteeniin tai sairastuu koronavirukseen
6. Jos sairastut koronavirukseen
7. Jos sinut lomautetaan
8. Jos työnantajasi menee konkurssiin
9. Voivatko elintarvikealan työnantajat poiketa työaikalain tai vuosilomalain säännöksistä poikkeustilan tai valmiuslain nojalla?
10. Voivatko elintarvikealan työntekijät viedä lapsensa päivähoitoon tai 1–3 -luokkalaiset kouluun?
11. Voivatko ammattiosastot ja aluejärjestöt järjestää kokouksia?
12. Korvaako Turvan vapaa-ajan matkustajavakuutus koronaviruksesta aiheutuvia kuluja?
13. Kuka maksaa työmatkalla tai työpaikalla käyttämäni kasvomaskit?
14. Voidaanko koronavirustartunta korvata ammattitautina?


1. Jos matkustat ulkomaille ja jäät Suomeen palattuasi omaehtoiseen karanteeniin

Jos saavut Suomeen maasta, joka on viranomaisten liikennevalokartassa punainen tai harmaa, viranomaiset suosittelevat sinulle jäämistä omaehtoiseen karanteeniin. Omaehtoisen karanteenin aikana et voi käydä töissä, sillä sinun on pysyttävä kotona tai muussa majapaikassa, kunnes olet saanut toisesta koronatestistä negatiivisen tuloksen. Kun olet saanut negatiivisen tuloksen, voit keskeyttää omaehtoisen karanteenin ja mennä töihin.

Jos et mene toiseen koronatestiin tai et mene koronatesteihin lainkaan, sinun pitää pysyä omaehtoisessa karanteenissa 10 vuorokauden ajan maahantulosta.

Omaehtoinen karanteeni on palkatonta aikaa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijälle sen ajalta.

Jos työnantaja määrää työntekijän olemaan varmuuden vuoksi omaehtoisessa karanteenissa, vaikka työntekijä on saanut negatiivisen tuloksen toisesta koronatestistä, työnantajalla on määräämänsä karanteenin ajalta palkanmaksuvelvollisuus.

Katso liikennevalokartasta, mistä maista voi matkustaa Suomeen ilman rajoituksia

Huomioithan, että viranomaisten ohjeistukset saattavat muuttua nopeastikin, joten tarkistathan aina ennen matkustamista viimeisimmät voimassa olevat ohjeistukset osoitteesta www.thl.fi ja www.um.fi.

2. Jos matkustat ulkomaille ja työnantajasi määrää sinut Suomeen palattuasi karanteeniin

Jos työntekijä on vapaa-ajallaan matkustanut ulkomaille, on terve eikä tartuntatautilain mukainen virkasuhteinen lääkäri ole määrännyt työntekijää karanteeniin, eikä viranomaisten ohjeistus omaehtoisesta karanteenista koske häntä, on työntekijällä työntekovelvoite lomansa jälkeen.

Työnantajalla on oikeus halutessaan edellyttää työntekijältä töihin tullessa terveystarkastusta tai esimerkiksi kuumeen mittausta. Jos työntekijällä on kuumetta, hänet olisi hyvä ohjata terveydenhuoltoon. Kuumetta mitatessa on kuitenkin huomioitava, että ihmisten normaaleissa ruumiinlämmöissä on eroja ja kuumeen raja on eri ihmisillä eri.

Jos työnantaja haluaa oma-aloitteisesti estää työntekijän työskentelyn tuotantotiloissa määräajaksi, työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan työstä vapauttamisen ajalta.

Katso liikennevalokartasta, mistä maista voi matkustaa Suomeen ilman rajoituksia

Huomioithan, että viranomaisten ohjeistukset saattavat muuttua nopeastikin, joten tarkistathan aina ennen matkustamista viimeisimmät voimassa olevat ohjeistukset osoitteesta www.thl.fi ja www.um.fi.


3. Jos viranomainen määrää sinut karanteeniin Suomessa

Jos suomalainen viranomainen määrää työntekijän tartuntatautilain mukaisesti karanteeniin Suomessa tilanteessa, jossa työntekijä ei ole sairastunut koronavirukseen, on kyse luvallisesta poissaolosta.

SEL:n ja ETL:n välisten elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten mukaisesti työnantaja maksaa poissaolon ajalta sairausajan palkan ja työnantaja hakee Kelasta tartuntatautipäivärahan.

Työntekijän sairastuessa karanteenin aikana poissaolo ei muutu sairausperusteiseksi, vaan poissaolon perusteena on karanteeni sen määrättyyn loppumisaikaan saakka.

Vuosiloman siirtäminen edellyttää työkyvyttömyyttä. Tästä syystä karanteeniin oireettomana joutuminen ei oikeuta vuosiloman siirtämiseen.

Kelan tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa vain sellaisen karanteenin ajalta, jonka on määrännyt tartuntatautilääkäri.

Kelan maksama tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetystä, jos sinut on määrätty olemaan poissa työstäsi, karanteeniin tai eristykseen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Voit saada tartuntatautipäivärahaa, vaikka et ole työkyvytön. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajana voit saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsesi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi etkä voi siksi mennä töihin.

Tartuntatautipäiväraha

Näin haet tartuntatautipäivärahaa

Tartuntatautipäivärahaa voi saada ilman eristyspäätöstä 30.6.2022 asti


4. Jos viranomainen määrää sinut karanteeniin ulkomailla

Jos ulkomaalainen viranomainen määrää oireettoman työntekijän karanteeniin ulkomailla, on poissaolo työstä luvallinen. Jos kyse on työmatkasta, työnantaja on palkanmaksuvelvollinen karanteenin ajalta.

Jos kyse on vapaa-ajan matkasta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta karanteenin ajalta. Jos tartuntatautilain tulkintaa linjataan viranomaisten taholta toisin, tulee myös työehtosopimuksen tulkinta työntekijöiden osalta mahdollisesti muuttumaan (tartuntatautilain mukaisen karanteenin määrää suomalainen viranomainen).

Jos olet ulkomailla, etkä esimerkiksi eri valtioiden liikkumisrajoitusten takia pysty palaamaan lomaltasi takaisin Suomeen, etkä tämän takia pääse töihin työvuoroihisi, ota välittömästi yhteyttä työnantajaasi. Tällöin poissaolosi on luvallinen, mutta työnantajallasi ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jokainen voi itse halutessaan sopia työnantajansa kanssa, että käyttää poissaoloon osittain tai kokonaan omia vuosilomia ja muita pitämättömiä palkallisia vapaita.
 

5. Jos lapsesi määrätään karanteeniin tai sairastuu koronavirukseen

Mikäli vanhemman tulee jäädä kotiin alaikäisen lapsen karanteenin vuoksi, on poissaolo työstä luvallinen, mutta palkaton. Jos alle 16-vuotias lapsi on määrätty tartuntatautilain mukaisesti pidettäväksi kotona ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään, on lapsen huoltajalla oikeus hakea tartuntatautipäivärahaa Kelalta.

Mikäli lapsi on sairastunut koronavirukseen, maksetaan palkka työehtosopimuksen mukaisesti tilapäisen hoitovapaan ajalta.
 

6. Jos sairastut koronavirukseen

Työntekijän sairastuessa koronavirukseen sairausajan palkka maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti.

SEL suosittelee, että elintarvikealan yritykset ottavat käyttöön ”oma ilmoitus esihenkilölle” -käytännön epidemian aikana, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto EK:kin on suositellut.

Jos työnantaja ei ole vielä ilmoittanut oma ilmoitus -käytännön ottamisesta käyttöön työpaikalla, suosittelemme, että työntekijöiden luottamushenkilöt käynnistävät asiasta neuvottelut välittömästi työnantajan kanssa. Terveydenhoitojärjestelmää ei ole nyt syytä kuormittaa kuin aivan välttämättömissä tapauksissa.

Sairauspäivärahan omavastuuaika (1+9 päivää) alkaa, kun työntekijä on hyväksytysti eli työnantajan kanssa sovitusti ilmoittanut omailmoituksella (esimerkiksi flunssa) tai hoitajan todistuksella sairauspoissaolostaan.

Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin sairausvakuutuslain omavastuuajan, pitää työntekijän toimittaa työkyvyttömyydestä lääkärintodistus. Jos oma ilmoitus -käytäntö otetaan työpaikalla käyttöön, pitää käytännöstä, sen sisällöstä ja siihen mahdollisesti liittyvistä rajoituksista tiedottaa henkilöstöä mahdollisimman selkeästi.

Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten mukaan työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus on riittävä todistus työkyvyttömyydestä epidemia-aikana enintään kolmeen vuorokauteen kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja.


7. Jos sinut lomautetaan

Lain mukaan työnantajan on annettava lomautusilmoitus työntekijöille vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Vähintään 20 ihmistä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä on lisäksi käytävä yhteistoimintaneuvottelut työntekijöiden kanssa ennen lomautusilmoituksen antamista. Ilmoituksessa on kerrottava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Jos työnantajasi yrittää lomauttaa lain vastaisesti, ole yhteydessä oman alueesi SEL:n aluesihteeriin.

Jos sinut lomautetaan

Jos lomautuksesi jatkuu pitkään

Työehtojen ja työttömyysturvan väliaikaiset muutokset päättyivät 31.12.2020

Työttömyysturvan suojaosa pysyy 500 eurossa 30.11.2021 asti


8. Jos työnantajasi menee konkurssiin

Kun käräjäoikeus on asettanut yrityksen konkurssiin, konkurssipesä voi irtisanoa työsuhteet päättymään 14 päivän kuluttua irtisanomisesta. Konkurssipesän pesänhoitaja antaa työntekijöille työtodistuksen, josta ilmenevät työsuhteen kesto, työtehtävät ja työsuhteen päättymisen syy.

Jos konkurssipesällä ei ole varoja maksaa työntekijöiden lopputiliä, pesänhoitaja yleensä hakee palkkaturvasta työntekijöiden palkkasaatavat. Jos työntekijällä on saatavia, joita pesänhoitaja ei ota palkkaturvahakemukseen, SEL auttaa jäseniään hakemaan saatavia palkkaturvasta. Ota yhteyttä oman SEL:n aluetoimistosi aluesihteeriin.

Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi työttömäksi työnhakijaksi TE-toimiston sähköisessä Oma asiointi –palvelussa.

Työttömyyskassan verkkosivuilta saat ohjeet, miten haet ansiopäivärahaa.

SEL:n jäsenet saavat apua työpaikan luottamusmieheltä tai SEL:n aluetoimistolta.


9. Voivatko työnantajat elintarvikealalla poiketa työaikalain tai vuosilomalain säännöksistä poikkeustilan tai valmiuslain nojalla?

Hallitus on päättänyt, että Suomi on poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi 16.3.2020 alkaen. Poikkeustilan takia kriittisen henkilöstön osalta voidaan poiketa työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tätä asetusta voidaan kuitenkin tällä hetkellä soveltaa vain terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

Elintarvikealan työntekijöiden työehtoihin tällä poikkeustilan asetuksella ei siis ole vaikutusta. Työnantajat eivät voi poiketa työehtosopimuksesta tai työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä elintarvikealalla poikkeustilaan tai valmiuslakiin vetoamalla.

Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan – poikkeusolot päättyvät 16.6.2020


10. Voivatko elintarvikealan työntekijät viedä lapsensa päivähoitoon tai 1–3 -luokkalaiset kouluun?

Hallitus 16.3.2020: Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. Näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan vanhemmille työssäkäynti. Valtioneuvosto linjaa, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät niin.

Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään. Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1–3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin. Edellä mainitut järjestelyt tulevat voimaan keskiviikkona 18.3.2020.

SEL: Elintarviketeollisuus on kokonaisuudessaan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen ala, joten elintarvikealan työntekijöiden lapset voivat mennä normaalisti päivähoitoon ja 1–3 -luokkalaisille lapsille on lähiopetusta koulussa. Jokaisen perheen on oman kunnan ohjeiden mukaisesti ilmoitettava kouluun lapsen osallistumisesta lähiopetukseen.

Jos elintarvikealalla työskentelevä vanhempi haluaa kuitenkin jäädä nyt terveen pienen lapsensa kanssa kotiin, siitä on jokaisen sovittava erikseen työnantajansa kanssa. Tällöin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jokainen voi myös itse halutessaan sopia työnantajansa kanssa, että käyttää kotona olemiseen osittain tai kokonaan omia vuosilomia ja muita pitämättömiä palkallisia vapaita.

Koronavirusepidemian takia palkatta pois töistä olevat voivat hakea epidemiatukea Kelasta

Hallitus päätti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteiden purkamisesta


11. Voivatko ammattiosastot ja aluejärjestöt järjestää kokouksia?

SEL:n ammattiosastot ja aluejärjestöt ovat itsenäisiä yhdistyksiä, jotka päättävät itse kokoustensa ja tapahtumiensa järjestämisestä viranomaisten rajoituspäätösten puitteissa.

Yhdistykset voivat sallia jäsenilleen etäosallistumisen kokouksiinsa, vaikka niiden säännöissä etäosallistuminen olisi erikseen kielletty tai sitä ei olisi sallittu. Väliaikainen laki on voimassa 30.6.2022 asti. Vaikka käytännössä kaikki kokouksen osallistujat osallistuisivat etänä, tulee kokouksella silti olla fyysinen kokouspaikka, joka mainitaan kokouskutsussa.

Näillä ohjeilla koronavirus tai muut flunssat ja influenssat eivät pääse leviämään:

  • Pese kätesi usein ja huolellisesti lämpimällä vedellä ja saippualla. Jos käsienpesu ei ole mahdollista, käytä käsidesiä.
  • Yski ja aivasta aina nenäliinaan tai hihaan.
  • Pidä 1-2 metrin turvaväli toisiin ihmisiin.
  • Käytä kasvomaskia, kun et voi välttää lähikontaktia tai olet samassa tilassa kauan samojen ihmisten kanssa.
  • Jos sinulla on hengitystieinfektion eli flunssan oireita tai muita koronaviruksen oireita, mene koronatestiin ja pysy muuten kotona.
  • Ota koronarokotteet.


12. Korvaako Turvan vapaa-ajan matkustajavakuutus koronaviruksesta aiheutuvia kuluja?

Lue vastaukset yleisimpiin kysymyksiin Turvan verkkosivuilta.


13. Kuka maksaa työmatkalla tai työpaikalla käyttämäni kasvomaskit?

Jos työnantaja edellyttää, että työntekijä käyttää kasvomaskia joko työmatkalla tai työpaikalla, työnantaja maksaa maskit eikä niiden hankkimisesta pidä aiheutua kustannuksia työntekijälle.

Työnantajalta on vastuullista toimintaa tarjota kasvomaskit veloituksetta työntekijöidensä käyttöön kaikissa tilanteissa, joissa 1–2 metrin turvavälien pitäminen ei ole mahdollista, vaikka maskien käyttö ei olisikaan pakollista. Työnantaja voi antaa työntekijälle verovapaasti kasvomaskeja. Verovapauden kannalta ei ole väliä, käyttääkö työntekijä maskia töissä vai matkalla töihin.

Jos työnantaja ei edellytä kasvomaskien käyttöä työmatkalla tai työpaikalla, eikä työnantaja tarjoa työntekijöidensä käyttöön maksutta kasvomaskeja, jokainen työntekijä voi itse vähentää ostamistaan kasvomaskeista aiheutuneita kuluja verotuksessaan.

Verottajan ohje: Työntekijä voi vähentää kasvomaskeista aiheutuneita kuluja verotuksessa (19.8.2020)

THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille

Läs på svenska: Vem betalar då arbetstagaren använder ansiktsmask under arbetsresan eller på arbetsplatsen?


14. Voidaanko koronavirustartunta korvata ammattitautina?

Koronavirustartunta on mahdollista korvata ammattitautina, jos työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset edellytykset täyttyvät. Koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina edellyttää, että tartuntalähde on yksilöitävissä esimerkiksi työnteon yhteydessä tapahtuneeksi.

Ammattitautikorvaus edellyttää diagnosoitua sairautta. Pelkkä altistuminen koronavirukselle ei ole ammattitauti eikä sen perusteella saa korvauksia.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka todennäköisesti on aiheutunut työntekijälle pääosin altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle esimerkiksi työnteon yhteydessä tai työntekopaikan alueella.

Jos lääkäri epäilee ammattitautilaissa tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle.

Työsuojelun vastuualueen tarkastaja voi ilmoituksen perusteella ottaa yhteyttä sairastuneeseen ja pyytää lupaa käsitellä asiaa työpaikalla työnantajan kanssa. Käsittelyn tarkoituksena on vaikuttaa työoloihin siten, että vastaavia tapauksia ei pääse enää syntymään.

Työsuojeluviranomainen ei kuitenkaan ole toimivaltainen määrittelemään ammattitauteja tai ottamaan kantaa edellytysten täyttymiseen. Päätöksen siitä, korvataanko sairaus ammattitautina, tekee työnantajan vakuutusyhtiö.

Työsuojeluviranomainen: Ammattitaudit ja työperäiset sairaudet

Tapaturmavakuutuskeskus: Koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina

Liity
jäseneksi