Sanna Marinin hallitus on sopinut, että työttömyyspäivärahan saamisen ehtona oleva työssäoloehto euroistetaan. Mitä euroistaminen tarkoittaa? Nykyisin työssäoloehtoa kerryttävät vähintään 18 työtunnin työviikot. Jos euroistaminen menee läpi, jatkossa työssäoloehtoa kertyisi kuukaudelta, jonka aikana työntekijä saa palkkaa vähintään 861 euroa. Jos kuukausitulot ovat 431–860 euroa, kertyy puolikas työssäoloehtokuukausi.

Työttömyysturvan työssäoloehdon euroistaminen ei ole ongelma, mutta se on ongelma, että hallitus aikoo samalla leikata 54 miljoonaa euroa työttömyysturvasta. Säännöllistä kokoaikatyötä tekevillä päivärahan määrä säilyy euroistetussa työssäoloehdossa muuttumattomana. Sen sijaan heikoimmassa asemassa olevien eli osa-aikaisesti vaihtelevalla työajalla tai satunnaisesti työskentelevien pienituloisten työntekijöiden työttömyyspäivärahaa hallituksen esitys heikentäisi.

Kasvavan inflaationkin iskiessä kovimmin juuri pienituloisiin, olisi reilua ja oikeudenmukaista, että työssäoloehdon uudistaminen toteutetaan ilman pienituloisten työttömyysturvan heikentämistä. Hallituksella ja viime kädessä eduskunnalla on valta ja mahdollisuus muuttaa lakiesitystä vielä niin, että työssäoloehdon euroistaminen tehdään ilman leikkauksia tai pienituloisten turvan heikentämistä.

Suosittelen hallitusta tarttumaan esimerkiksi SAK:n ehdottamaan korjausesitykseen, jossa puolikkaat tulot kerryttävät puoli kuukautta työssäoloehtoa, mutta päivärahan laskentaa muutetaan niin, että se lasketaan ensisijaisesti kokonaisten kuukausien tuloista. Vain jos työssäoloehto ei täyty kokonaisilla kuukausilla, huomioitaisiin puolikkaat kuukaudet. Näin euroistaminen ei johtaisi täysin kohtuuttomiin työttömyysturvan heikennyksiin heikoimmassa asemassa olevilla työntekijöillä.


Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Elintakeen 5/2022 pääkirjoituksena 9.9.2022.