Kunnossapidon työntekijöille luvattiin vakituiset työsuhteet, mutta työsopimusten päättyessä työnantaja tarjosikin taas uutta määräaikaisuutta.
Elintarvikealan yrityksessä oli toisinaan tapana solmia uusien työntekijöiden kanssa määräaikainen työsopimus. Työnantaja halusi katsoa, oppivatko he talon tavat ja työtehtävät.
Näin työnantaja oli toiminut myös kahta kunnossapitäjää palkatessa. Määräaikaiset työsopimukset eivät kuitenkaan jääneet yhteen eikä kahteen. Toiselle työntekijälle tehtiin kolmen vuoden aikana neljä määräaikaista työsopimusta ja toiselle kolme. Työsopimuksiin ei ollut kirjattu lain vaatimaa perustetta määräaikaisuuteen.
Kunnossapitäjien esihenkilö oli antanut ymmärtää, että nykyisten sopimusten päättymisen jälkeen heidät vakinaistetaan.
Kuukautta ennen työsopimusten päättymistä työntekijät alkoivat kysellä vakisopimusten perään. Esihenkilö alkoikin selvittää palkkauksen perusteita ja muita sopimusasioita. Hän joutui kuitenkin pian kertomaan ikävät terveiset ylemmältä portaalta: vakinaistaminen ei käykään. Sen sijaan molemmille tarjottiin uutta, vuoden määräaikaista työsopimusta.
Työntekijät kysyivät perustetta asialle. Heille vastattiin, että tämä on ainoa työsopimus, mikä on tarjolla, ja jos se ei käy, työt loppuvat nykyisen sopimuksen päätyttyä.
Luottamusmies avuksi
Työkaverit neuvoivat kunnossapitäjiä ottamaan yhteyttä työpaikan pääluottamusmieheen. Tässä vaiheessa työsopimukset olivat enää vajaan viikon voimassa.
Pääluottamusmies istui alas työntekijöiden ja heidän esihenkilönsä kanssa, ja kysyi perusteita uusille määräaikaisuuksille.
– Vastaus oli, että tarvitaan loma-ajan tuuraajia ja lisäksi on tulossa ”kaikenlaisia projekteja”, joista ei kuitenkaan irronnut enempää tietoa, pääluottamusmies kertoo.
Molemmilla kunnossapitäjillä oli omat, selkeäksi muodostuneet vastuualueensa kunnossapidon tehtävissä. Näköpiirissä ei myöskään ollut työn vähenemistä.
– Totesin, ettei yhtälö täsmää. Heillä on useampi määräaikaisuus ilman perusteluita, joten heidän työsuhteensa tulee katsoa vakinaisiksi.
Pääluottamusmies jatkoi neuvotteluja työnantajan kanssa.
– Sieltä sanottiin, että uusia määräaikaisuuksia saa tehdä niin monta kuin sielu sietää. Vastasin siihen, että määräaikaiselle työsopimukselle pitää olla perusteltu syy ja laki on meidän puolellamme.
Kolmen viikon odotus
Pääluottamusmies suositteli kunnossapitäjiä jäämään kotiin määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen, sillä työnantaja oli sanonut, ettei töihin ole tulemista ilman uuden määräaikaisen sopimuksen allekirjoittamista.
Vuosi vaihtui ja työntekijät jäivät kotiin.
Neuvottelut työpaikalla jatkuivat. Koska sopuun ei päästy, pääluottamusmies päätti tehdä määräaikaisuuksien ketjuttamisesta erimielisyysmuistion ja kysyi SEL:n aluesihteeriltä vinkkejä sen laatimiseksi.
Kun työntekijäpuoli ja työnantajaliittoon kuuluvan työnantajan edustaja allekirjoittaisivat muistion, asia siirtyisi SEL:n ja ETL:n välillä neuvoteltavaksi.
Pääluottamusmies jätti tammikuussa erimielisyysmuistion työnantajalle, jolla oli kaksi viikkoa vastausaikaa.
Muistio pisti vauhtia työnantajaan, joka ehdotti vielä samana iltana, että työntekijöiden työsopimukset laitetaan toistaiseksi voimassa oleviksi ja palkanmaksu alkaa työntekijöiden töihin paluusta.
– Olin kuitenkin tiukkana, että palkanmaksu sekä työsopimus tulee laittaa voimaan 1.1.2024 alkaen, sillä sopimuskatko johtui työnantajasta. Neuvottelimme vielä pari päivää, kunnes sain tavoitteen läpi.
Työntekijät palasivat töihin heti seuraavan viikon alussa ja allekirjoittivat vakituiset työsopimukset, jotka alkoivat 1.1.2024. Näin esimerkiksi heidän vuosilomien tai pekkasten kertymiseen ei tullut katkoksia.
– Tässä ei kärsinyt kuin työnantaja, joka menetti kolmelta viikolta kahden työntekijän työpanoksen. Onneksi työntekijät tiesivät oikeutensa ja heillä oli kanttia katsoa työnantajan kortit loppuun. Olimme tyytyväisiä, että ratkaisu syntyi ilman oikeuteen menoa.
Kiistan ratkettua työnantaja vakinaisti vielä kolmannenkin kunnossapitäjän työsuhteen.
– Työpaikallamme käytetään pääasiassa määräaikaista työvoimaa melko vähän ja perustellusti. Toivottavasti työnantaja ottaa tästä opikseen, pääluottamusmies summaa.
Teksti: Kati Oksman, kuva: Maria Björklund
Lue lisää: Mikä voi olla määräaikaisuuden peruste?
Tällä hetkellä määräaikaisen työsuhteen voi lain mukaan tehdä vain perustellusta syystä. Jos työvoiman tarve on pysyvä, määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä. Paitsi pitkäaikaistyöttömän voi palkata enintään vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustetta. Orpon hallitus esittää, että jatkossa olisi mahdollista tehdä kaikkien kanssa enintään vuoden määräaikainen työsopimus ilman perustetta.
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 22.3.2024 Elintakeessa 2/2024.