Elintarvikealan yritys tuomittiin 25 000 euron yhteisösakkoon kahteen työtapaturmaan johtaneesta vakavasta työturvallisuuden vaarantamisesta työpaikalla.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa elintarvikealan yrityksen työturvallisuusrikoksista ja vammantuottamuksesta. Yritys joutuu maksamaan 25 000 euron yhteisösakon sekä yhteensä noin 4 000 euron korvaukset kahdelle työtapaturman uhrille. Lisäksi oikeus tuomitsi yrityksen toimitusjohtajan 30 päiväsakkoon, tuotantopäällikön 20 päiväsakkoon sekä molemmat lähiesihenkilöt 15 päiväsakkoon.
Yrityksessä tapahtui muutaman kuukauden sisällä kaksi työtapaturmaa, joista molemmista aiheutui vakavia vammoja tapaturman uhreille. Ensimmäinen tapaturma sattui, kun työntekijä työskenteli suojaamattomalla koneella. Toinen tapaturma tapahtui, kun työntekijä puhdisti konetta sen ollessa käynnissä. Molemmat toimintatavat olivat työpaikalla yleisesti käytössä ja hyväksyttyjä, ja koneilla oli sattunut läheltä piti -tilanteita aiemmin.
Työtapaturmia tutkittaessa yrityksen toiminnassa havaittiin useita työturvallisuusrikkeitä. Haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnista ei ollut huolehdittu työpaikalla, eikä esihenkilöiden tehtäviä ja vastuita ollut määritelty riittävästi. Esihenkilöitä ei ollut myöskään koulutettu tarpeeksi.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsoi tuomiossaan yrityksen toimitusjohtajan olleen tietoinen työturvallisuuspuutteista ja olleen asemansa perusteella velvollinen huolehtimaan puutteiden asianmukaisesta kuntoon laittamisesta.
Oikeuden mukaan myös tuotantopäällikkö oli osaltaan vastuussa koneessa olleesta turvallisuuspuutteesta ja työntekijöiden käyttämästä vaarallisesta työtavasta, josta hänen olisi pitänyt olla tietoinen. Tuotantopäällikkö ei ollut myöskään valvonut, että lähiesihenkilöt huolehtivat omista tehtävistään eikä varmistanut, että työntekijät saavat asianmukaisen opastuksen ja ohjauksen työtehtäviinsä. Käräjäoikeus totesi myös lähiesihenkilöiden laiminlyöneen työnjohto- ja valvontavelvollisuutensa.
Työturvallisuuden on oltava osa yrityksen toimintaa ja johtamista
Vastaajat esittivät oikeudessa, että työntekijöiden ohjeiden vastaisen menettelyn ja heidän huolimattomuutensa vuoksi kyse oli ennalta-arvaamattomista tapahtumista. Käräjäoikeus kuitenkin totesi, että työntekijän virheellinenkään menettely ei sulje pois työnantajan tai tämän edustajan vastuuta työturvallisuutta koskevista velvollisuuksista.
Työnantajan vastuun rajaaminen ennalta-arvaamattomien olosuhteiden vuoksi edellyttäisi, että kyseessä olisi tilanne, johon työnantaja ei voi vaikuttaa. Tällaisesta tilanteesta ei ollut tässä tapauksessa kyse, koska työnantaja oli muun muassa laiminlyönyt kunnollisen haitta- ja vaaratekijöiden selvityksen ja arvioinnin.
Työpaikalla oli myös yleisesti käytössä tapa työskennellä tietyissä työtehtävissä suojaamattomalla koneella sekä käyttää koneen puhdistamisessa vaarallista työtapaa. Työnantajan velvollisuus olisi ollut suojata koneiden liikkuvat osat niin, ettei työntekijä voi vahingossakaan loukata itseään työssä.
Käräjäoikeus totesikin, että yrityksessä oli panostettu tuotannollisiin tekijöihin työsuojeluasioiden sijaan. Työpaikalla oli suhtauduttu piittaamattomasti lain säännöksiin ja työsuojeluviranomaisten määräyksiin. Myös se, että toimitusjohtaja oli osallinen rikokseen ja sallinut rikoksen, oli yhteisövastuun perusteena.
Lakimies Anna-Maija Heino muistuttaa työsuojeluviranomaisten tiedotteessa, että työturvallisuus on syytä nostaa osaksi yrityksen kaikkea toimintaa ja johtamista.
Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen, sillä osapuolet eivät ilmoittaneet määräaikaan mennessä tyytymättömyyttään tuomioon.
Arkistokuva. Kuvan leipomo ei liity tapaukseen.