Nivelrikko, kuluma eli artroosi on kivulias ja yleinen sairaus. Fyysisesti raskas työ nopeuttaa taudin etenemistä.
Nivel punoittaa, on kipeä ja turvoksissa, ei liiku kunnolla. Polvi ei taivu, kyykkyyn ei pääse, portaat tuottavat vaikeuksia. Lonkkakipu tekee kävelystä kivulloista. Sormista tulee kyhmyiset, puristusvoima heikkenee, kädestä tulee kömpelö. Nivelet jomottavat levossa.
Sellaista on nivelrikko eli puhekielessä kuluma. Nivelrikko on nivelen krooninen tulehdussairaus, jossa nivelen pintaa peittävä sileä rusto tuhoutuu nopeammin kuin ehtii uusiutua. Siihen elimistö reagoi kasvattamalla lisää luuta ruston alle, ja se näkyy päälle päin. Samalla nivelten väli kaventuu.
Nivelrikko voi kehittyä mihin niveleen tahansa, yleisimmin polveen ja lonkkaan, sormien kärkiniveliin, ukkovarpaitten tyviniveliin ja selkärangan niveliin. Nivelrikko on yleisin nivelten sairaus ja sitä kehittyy jokaiselle. Nivelrikkoa tulee ihan jo iän myötä. Se on yli puolella 65 vuotta täyttäneistä ja yli 75-vuotiaista jo yli 90 prosentilla.
Sairauteen liittyvä kipu ja jäykkyys heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä, mutta vaikka osalla potilaista kipu on jäytävää, osalla nivelrikko on oireeton.
Työolot kuntoon
Nivelien ja niitä ympäröivien rakenteiden terveyttä heikentää kova ja pitkään jatkuva fyysinen rasitus. Myös työskentely erittäin kylmässä ja kuumassa lisää riskaabelia nivelrasitusta, samoin pakkotahtinen työ.
– Nivelrikkoa ja muita tuki- ja liikuntaelinten sairauksia on elintarvikealalla valitettavan paljon. Sairaudet aiheuttavat sitä, että työntekijöiden työsuhteita irtisanotaan, kun työntekijän työkyky on heikentynyt, eikä pärjätä enää omassa työssä, sanoo SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen.
Rasitussairauksien ehkäisemiseksi voidaan työpaikoilla tehdä paljonkin. Laaksosen korjauslista on lyhyt ja simppeli. Työpaikoilla tulee pidentää elpymisaikoja, jotta elimistö saa palautua. Ylityötä on raskaissa töissä rajoitettava ja työkiertoa lisättävä.
– Työn ergonomian on oltava monipuolista, yksitoikkoisten liikeratojen pitkiä toistoja pitää vaihdella. Työoloja ja -menetelmiä pitää kehittää kiireesti ja tavoitteena pitää olla elintarvikealallakin työuransa loppuun asti jaksava työntekijä.
Myös työterveyshuoltolaki yksiselitteisesti edellyttää raskaimpien töiden keventämistä. Kukaan ei saisi sairastua vain työtä tekemällä.
Käytäntö on työpaikoilla kuitenkin Laaksosen mukaan usein karu. Raskaita töitä tehdään vaativissa oloissa paljon, eikä yrityksissä ole tarjolla fyysistä terveyttä suojelevia, kevyempiä töitä.
– Esimerkiksi yrityksen vartiointi-, ruokapalvelu-, kunnossapito-, pesulapalvelu- ja siivoustehtävät ostetaan nykyisin ulkopuolisilta firmoilta. Näihin tehtäviin voisivat siirtyä talon omat työntekijät niin ikääntymisen kuin terveydellisten ongelmien myötä.
Kylmä pahentaa
Sylvi Miettisen käsistä näkee kivun. Sormet ovat turvonneet ja muhkuraiset. Ne eivät taivu eivätkä toimi kuten pitäisi. Hienomotoriikka on huono, sormia särkee. Käsiään hän ei pysty unohtamaan hetkeksikään. Käsissä näkyy myös 25 vuotta työtä kylmässä lihapakkaamossa.
Lääkäri totesi Miettisen nivelrikon 15 vuotta sitten. Työ jatkui kuitenkin samana vielä vuosia, kunnes hän meni itkun kanssa puhumaan luottamusmiehelle, ettei enää pysty siihen.
Uusi työ löytyi, kun työpaikalla tarvittiin vaatehuoltajaa. Sylvi Miettinen on ollut nyt seitsemän vuotta HKScanin Outokummun tehtaan vaatehuollossa. Hän pesee ja korjaa työvaatteita, ja hyllyttää kahdesti viikossa tulevat vuokravaatteet, työtakit ja -housut, jotka pesetetään talon ulkopuolella.
Nyt on paremmin, kun työtila on lämmin. Rasitus kohdistuu työssä silti edelleen sorminiveliin ja nivelrikko on edennyt kuten se tekee.
– Loman aikana kipu hellittää. Vaikka eihän tämä koskaan pois häviä, Miettinen sanoo.
Lääkkeenä kivun hallinta
Nivelrikkoon ei ole parantavaa tai edes sen etenemistä hidastavaa lääkettä. Hoitona on särkylääke.
Nivelrikossa myös liike on lääke. Riittävä liikunta lisää elimistön omien kipua vaimentavien endorfiinien eritystä. Hyvä yleiskunto on tarpeen, oli nivelrikko missä tahansa. Sopivasti rasittava, säännöllinen liikunta myös vahvistaa ja parantaa terveen ruston toimintakykyä. Sylvi Miettinen tekeekin lähes päivittäin 7–10 kilometrin kävelylenkkejä ja käy jumpassa.
Hän kertoo nivelrikkonsa olevan jo vaikea-asteinen. Puhdistusleikkausta, jossa tulehtunut nivelkalvo ja kyhmyt poistetaan, ei voida hänelle enää tehdä.
Toiveena on työkyvyttömyyseläke. Osa-aikaiselle eläkkeelle hän pääsisi, mutta:
– Viikko kotona toipumassa ja taas viikoksi töihin. Ei. Se tekee vain vihaiseksi.
Miettinen sanoo, että lannistuminen ei auta. Taannoin paljastui, että hänen selkäkipunsa syynä on sama vaiva selkärangassa.
Ajoissa lääkäriin
On tärkeää, että potilaan tutkii lääkäri, joka tuntee työpaikan olosuhteet ja altisteet. Kai Laaksonen kehottaa työntekijöitä menemään ajoissa työterveyslääkärille.
– Sinnitteleminen nivelet kipeinä ei ole viisasta. Se vain pahentaa sairautta ja aiheuttaa jopa parantumattoman sairauden.
Ihmisen on syytä suojella ja vaalia terveyttään. Kun joutuu jäämään Kelan sairauspäivärahalle, eivät pitkistä työpäivistä saadut ylityökorvaukset juuri lämmitä. Rahaa menee lääkkeisiin ja lääkärikäynteihin, eikä menetettyä terveyttä aina saa enää takaisin.
– Liikaa ei ole hyvä kenenkään painaa töitä. Pitää muistaa antaa elimistön levätä, se tukee terveyden säilymistä, Kai Laaksonen sanoo.
Nivelrikko voi olla työperäinen sairaus, mutta ei ammattitauti, sanoo työtapaturma- ja ammattitautilaki. Samoin on selkä-, niska- ja hartiaseudun sairauksien, lihassärkyjen ja kiertäjäkalvosinoireyhtymän ja esimerkiksi psyykkisten sairauksien kanssa. Työperäisten sairauksien synnyssä työhön liittyvät tekijät ovat osittainen, eivät pääasiallinen syy. Ammattitaudin katsotaan aiheutuvan kokonaan työstä.
Koska nivelrikko ei ole ammattitauti, työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutus ei korvaa sitä.
Teksti: Taina Saarinen
Kuvassa: Sylvi Miettisen nivelrikko eli kuluma näkyy sorminivelissä. Työ kylmässä pakkaamossa pahensi sairautta.
Lue lisää: Työterveyslaitoksen vinkit työn kuormituksen keventämiseen