Poutulla jäsenhankintaa tekevät kaikki jäsenet. Kahvipöytäkeskusteluissa kerromme, miksi liittoon kannattaa kuulua, pääluottamusmies Irmeli Taskinen sanoo.

Irmeli Taskinen tuli Poutulle kesätöihin vuonna 1998 ja jäi sille tielleen. Elintarvikealan ammattiopinnot olivat jääneet häneltä aikoinaan perheellistymisen jalkoihin, mutta se ei estänyt häntä saamaan alan töitä.

Poutulla Kannuksessa valmistetaan muun muassa leikkeleitä, grillimakkaroita ja suikaloituja tuotteita, kuten pizza- ja savusuikaletta sekä kebablastuja. Kasvipohjaisten Muu-tuotteiden valmistus alkoi vuonna 2019 ja vegetuotteiden valmistus on vuosien varrella kasvanut.

– Vielä erikseen pitää mainita, että Fallerot eli härkäpapupyörykät, jotka voittivat Suomalainen menestysresepti -kilpailun 2021, on valmistettu meillä ihan alusta saakka, Taskinen myhäilee.

Kaiken kaikkiaan Poutun palkkalistoilla on 168 henkilöä, joista työntekijöitä on 121.

Millainen työpaikka Pouttu on?

– Itse tykkään, täällä on hyvä porukka. Kun olemme olleet työkavereiden kanssa sen 15–30 vuotta töissä samalla osastolla, olemme tulleet erittäin tutuiksi. Olen aina sanonutkin, että ikinä ei ole ollut sellaista tilannetta, että olisi aamulla keljuttanut mennä töihin, vaan aina on ollut mukavaa lähteä töihin, viipalointi-pakkaamossa työskentelevä Taskinen kertoo.

Pitkäaikaisia työntekijöitä on muillakin osastoilla. Taskinen kertoo, että Poutulla työskentelee 81 työntekijää, joilla on vähintään 10 vuotta työhistoriaa talossa.

– Koen, että meillä on aika reilu työnantaja, jonka kanssa pystyy luovimaan työasioita esimerkiksi perhetilanteen mukaan, kunhan kysyy ja perustelee.

Ay-toiminnassa 11 vuotta

Irmeli Taskisen kiinnostus liiton toimintaan syttyi vähitellen tapahtumiin osallistuessa ja toimintaa seuratessa.

– Sitten mietin, että voisin itsekin osallistua enemmän ja vaikuttaa asioihin.

Taskinen valittiin Kannuksen elintarviketyöläisten ammattiosaston johtokuntaan vuonna 2013. Johtokunnan sihteerinä hän toimi vuoden 2018 ja aloitti seuraavana vuonna ammattiosaston puheenjohtajana.

– Aloitin myös vuonna 2019 vaaleilla valittuna pääluottamusmiehenä, kun pitkäaikainen edeltäjäni Ritva Vuollet jäi tehtävästä pois. Jouduin silloin hakemaan tietoa tehtävän hoitoon aika pitkälti omin voimin ja toisinaan asioita tuli opittua myös kantapään kautta.

Kauden 2021–2022 Taskinen toimi varapääluottamusmiehenä, kunnes vuonna 2023 hänet valittiin jälleen pääluottamusmieheksi.

Työstä vapautusaikaa Taskisella on viikossa 14 tuntia, jotka hän pitää pääsääntöisesti torstaisin ja perjantaisin. Jos ei ole akuutteja asioita hoidettavana, hän kiertää tuotannossa työntekijöiden kuulumisia kyselemässä.

– Jos tapaan työuran alussa olevia tai uusia työntekijöitä, kerron, millaisia oikeuksia heillä on töissä. Esimerkiksi sen, ettei ylitöihin ole pakko suostua.

– Myös tilinauhojen tarkistuksista ja pekkasista vien välillä viestiä eteenpäin työntekijöiden puolesta, kun he eivät pääse niin helposti liikkumaan konttoriin työpäivinä. Viime aikoina on tullut kyselyitä lakkoavustuksista, Taskinen toteaa.

Jos tarvetta on ollut, on Taskinen päässyt melko hyvin asioita hoitamaan muulloinkin kuin vapautuspäivinään.

Parasta ovat ihmiset

Pääluottamusmiehen ”koppi” sijaitsee käytävällä, jota pitkin työntekijät kulkevat töihin, joten juttusille on helppo tulla.

– Minulla on ovi aina auki. En halua olla piilossa.

Poutulla jäsenhankintaa tekevät kaikki jäsenet.

– Kerromme kahvipöytäkeskusteluissa, miksi liittoon kannattaa kuulua. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla ei aina ole tietoa suomalaisen työelämän oikeuksista. Jäsenhankinta on jatkuvaa työtä, keskustelua ja tiedottamista, Taskinen sanoo.

Pääluottamusmiehen luottamustehtävässä Irmeli Taskista ajaa eteenpäin se, kun saa hoidettua hyvin eteen tulevat tehtävät. Se toimii myönteisenä kannustimena.

Parasta luottamustehtävässä Taskisen mielestä ovat toiset ihmiset.

– Olen tutustunut uusiin ihmisiin niin työpaikalla kuin liiton kautta. Rivityöntekijänä ei tulisi niin paljon nimiä ja kasvoja tutuiksi. Olen heti jututtamassa ja ottamassa kontaktia, kun tulee uusia kasvoja vastaan.

Haastavinta luottamusmiehen tehtävässä on Taskisen mukaan se, että saa hoidettua asiat tasapuolisesti. Usein pääluottamusmies tietää luottamustehtävänsä kautta asioita, joita työntekijöille ei voi aina kertoa. On tärkeää miettiä asioita eri näkökulmista, ja käyttää niin sanottua pelisilmää sekä toimia rakentavasti, jotta asioita voi hoitaa jatkossakin.

Entä mitä jaksamisen työkaluja Taskisen pakkiin kuuluu?

– Vertaistuki. Sitä saan liitosta, aluejärjestöstä, liittokavereilta ja aluesihteeriltä. Saan voimavaroja myös työkavereiden kanssa käydyistä keskusteluista. Toinen on mahdollisuus hakea lisää tietoja ja taitoja liiton kursseilta – ja mikä parasta, kursseilta löytää lisää vertaistukiporukkaa. Kolmantena on oma vapaa-aika ja yksityiselämä. Sekin on tärkeää, sitten kun on vapaalla, niin sitten on vapaalla.

Taskisen vapaa-aika menee muun muassa koiran kanssa lenkkeillen, sukkia kutoen ja varsinkin nuorimmaista, pian kaksivuotiasta lapsenlasta hoitaen. Vapaa-aikaa Taskinen ei kuitenkaan tarvitse työasioista irrottautumiseen.

– Työt eivät stressaa, vaan yksityiselämän asiat. Työ ja liiton toiminta ovat henkireikiäni, vaikka sitä eivät kaikki uskoisikaan, Irmeli Taskinen päättää.

Teksti: Kati Oksman, kuva: Jaana Rekilä