Hyvä sosiaaliturva voi tukea työllisyyttä ja yhteiskunnan taloudellista tehokkuutta, taloustieteen tohtori Heikki Palviainen sanoo. Hän on vertaillut Suomen, Ruotsin ja Tanskan järjestelmiä.

– Taloustieteessä on perinteisesti ajateltu, että tasa-arvo ja taloudellinen tehokkuus ovat vastakkaisia, eli enemmän tasa-arvoa tulee kalliiksi ja on pois talouden tehokkaasta toiminnasta. Pohjoismaiden menestys useilla taloudellisilla ja sosiaalisilla mittareilla osoittaa, ettei asia ole näin yksioikoinen, sanoo Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä Heikki Palviainen.

Selkein esimerkki on Tanska, jossa työttömyyskorvaus on selvästi korkeampi mutta työllisyysaste 76,7 prosenttia on silti hieman parempi kuin viime vuosina sitä nostaneessa Suomessa (74,8 %).

Tanskassa työttömällä on oikeuksia ja velvollisuuksia

– Etuustaso on Tanskassa hyvä, mutta sitä kompensoidaan työttömien aktivoinnilla ja joustavilla työmarkkinoilla, esimerkiksi irtisanomissuoja on matalampi kuin Suomessa, selittää Heikki Palviainen.

Ansiosidonnainen päiväraha on Tanskassa peräti 90 prosenttia työttömyyttä edeltäneestä palkasta, eikä siihen kuulu porrastusta.

– Tarkastelu tehdään kolmen vuoden jaksoissa. Jos on ollut kokoaikatyössä vuoden verran, voi enimmillään saada ansiosidonnaista kaksi vuotta. 

Korvauskattona on noin 2 300 euroa kuussa, johon yltää suurin piirtein 2 500 euron palkalla. Suomessa 2 500 euron kuukausipalkka tuo vain noin 1 500 euroa ansiosidonnaista.

– Korvaus on Tanskassa kuitenkin vakuutusperusteinen eikä siellä ole käytössä työmarkkinatukea. Ansiosidonnaisen vaihtoehtona on toimeentulotuki, mutta sekin on selvästi korkeampi kuin Suomessa, noin 1 500 euroa kuukaudessa yksinasuvalle. 

Eikö hyvä korvaustaso johda siihen, että varsinkin pienipalkkaiset viipyvät liian kauan ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla? Palviainen kiistää epäilyn ja kertoo, että Tanskan malliin kuuluu myös vahva ehdollistaminen.

– Jotta saa korkeat etuudet, täytyy osallistua aktivointitoimiin. Tanskalaiset puhuvat ”oikeus ja velvollisuus” -mallista. Työttömällä on oikeus hyvään turvaan mutta myös velvollisuus hakea töitä. Toisaalta työnhakua myös tuetaan aktiivisella työvoimapolitiikalla ja koulutuksella paljon enemmän kuin Suomessa.

”Elementit tasapainossa keskenään”

Työnhakuvelvoitteet hyväksytään, koska yhteiskunta tukee työllistymistä ja työttömyyskorvaus tarjoaa taloudellista turvaa. Järjestelmää vastustavia puheenvuoroja kuuluu Tanskan julkisessa keskustelussa harvoin.

– Tanskan mallilla on hyvä legitimiteetti, ja sen elementit ovat tasapainossa keskenään. Sosiaaliturvan hyvä taso ja aktiivinen työllisyyspolitiikka miellyttävät vasemmistoa, joustavat työmarkkinat kelpaavat oikeistolle, Heikki Palviainen tulkitsee.

Vaikka malli on ollut menestyksellinen, se ei Palviaisen mielestä olisi sellaisenaan ratkaisu Suomelle.

– Kulttuuristen erityispiirteiden takia tällaiset suorat kopioinnit eivät yleensä toimi. Tanska on pinta-alaltaan pienempi maa ja työvoiman liikkuvuus toteutuu helpommin kuin Suomessa. Keski-Eurooppakin on lähellä.

Erona Suomen työmarkkinoihin on myös se, että Tanskassa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta, kuten ei Ruotsissakaan. Tästä huolimatta työehtosopimukset kattavat molemmissa maissa työmarkkinat laajasti, sillä monet työnantajaliittoihin kuulumattomat yrityksetkin noudattavat niitä niin sanottujen liityntäsopimusten kautta.

Ruotsissa kannustimia on haettu leikkauksilla

Ruotsia pidetään usein tasa-arvon mallimaana, mutta Heikki Palviaisen mukaan Ruotsi on pyrkinyt tehostamaan työmarkkinoitaan tasa-arvon kustannuksella. Kehityksen juuret juontavat vuosiin 2006–2014, jolloin valtaa pitivät keskustaoikeistolaiset hallitukset.

– Ne toteuttivat työtulovähennyksiä, leikkasivat etuuksia, kevensivät työn verotusta ja loivat uusia työttömien aktivointitoimia. 

Politiikan uskottiin lisäävän työnteon kannustimia ja työn tarjontaa, mutta se jyrkensi työssäkäyvien ja työttömien välistä kuilua. Myös köyhyysriski kasvoi merkittävästi. Ruotsin työllisyysaste sen sijaan pysyi samoissa luvuissa tai heikkeni hieman.  

– Ruotsin oikeistohallituksen aikaiset toimet ovat sukua Suomen nykyisen hallituksen toimille, jossa etuuksia leikkaamalla pyritään lisäämään työllisyyttä. Ruotsissa työttömyysturvaan tehtiin parannuksia oikeistohallituksen jälkeen, sanoo Palviainen.

Hänen mukaansa kansainvälisestä tutkimuksesta ei ole saatu näyttöä, että etuuksien tai verotuksen muutoksilla voitaisiin parantaa merkittävästi työllisyyttä. Jos vaikutuksia on, ne kohdistuvat vain tiettyihin työttömien ryhmiin.

Kokonaisuutena Ruotsin järjestelmä ei ole kovinkaan avokätinen.

– Työttömyysturvan tasossa Ruotsin ja Suomen välillä ei ole suuria eroja, mutta toimeentulotuki on Ruotsissa heikompi ja ansiosidonnainen työttömyysturva on porrastettu, Heikki Palviainen summaa.

Jos Orpon hallituksen suunnittelemat leikkaukset toteutuvat, Suomen työttömyysturvan taso kuitenkin alenee selvästi Ruotsin tason alle.

Tanska panostaa työllisyyspalveluihin

”Tanskan mallista” puhuttaessa ei voi sivuuttaa yhtä sen olennaista elementtiä. OECD-maista Tanska käyttää suhteessa eniten rahaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

– Siellä virkailijoita on enemmän kuin Suomessa, työttömälle järjestetään henkilökohtaisia tapaamisia ja tehdään hänelle räätälöityjä työllistymissuunnitelmia. Suomi on perinteisesti harjoittanut passiivisempaa politiikkaa, työttömät on jätetty enemmän oman onnensa nojaan, kuvailee Heikki Palviainen Tampereen yliopistosta.

Suomessa työllistämistoimiin käytettävä rahasumma on viime vuosina ollut puolestatoista kahteen miljardia euroa eli vajaa prosentti bruttokansantuotteesta. Tanskalla vastaava osuus vuoden 2019 tilastossa oli 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Työnhakuun voi saada tukea TE-toimistosta tai kunnalta.

SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen puolustaa järjestelmää, jonka hyödyllisyys aika ajoin kyseenalaistetaan.

– Ei työttömäksi jäänyt ihminen välttämättä osaa työnhaun prosesseja, jos tilanne on vaikkapa se, että hän joutuu kokonaan vaihtamaan alaa ja ammattia. Jos silloin saa henkilökohtaista palvelua, niin kyllä sillä on merkitystä.

Suomessa otettiin viime vuonna käyttöön niin sanottu pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jonka ajatuksena ovat henkilökohtaiset tapaamiset ja työllistymissuunnitelmien tehokkaampi tekeminen.

– Tämä oli askel oikeaan suuntaan, mutta resursseja palveluiden järjestämiseen ei ole riittävästi tarjolla, sanoo Väänänen.

Teksti: Mikko Nikula

Lue lisää: Näin Orpon hallitus aikoo heikentää työttömyysturvaa