Suomeen ammatillisiin oppilaitoksiin opiskelemaan tulevat ulkomaalaiset ovat maksaneet jopa 15 000 euron kynnysrahoja koulutusagenteille. Monet ovat myös saaneet harhaanjohtavaa tietoa Suomen olosuhteista, kuten työllistymismahdollisuuksista.

Ulkomaalaisia opiskelijoita on suomalaisissa opinahjoissa yhä enemmän. Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen eli ETA:n ulkopuolelta eli niin sanotuista kolmansista maista moni hakeutuu Suomeen opiskelemaan kansainvälisten koulutusagenttien rekrytoimina.

SEL:n järjestötoimitsija Chau Nguyen on törmännyt ilmiöön kiertäessään ammatillisissa oppilaitoksissa kertomassa elintarvikealan opiskelijoille työelämän pelisäännöistä. Eräässä ryhmässä oli 20 opiskelijaa, jotka kaikki olivat tulleet samaan aikaan eri Aasian maista ja maksaneet koulutusagenttiyhtiölle päästäkseen Suomeen.

– Kukin oli maksanut 15 000 euroa. Ajatus oli myyty heille lukukausimaksuna, vaikka Suomessa ei toisella asteella ole vielä lukukausimaksuja, Nguyen kertoo.

Koulutusagenttiyritykset auttavat opiskelijaa oppilaitokseen hakemisessa sekä esimerkiksi oleskelulupa- ja viisumihakemusten tekemisessä, lentolippujen hankkimisessa ja asunnon etsimisessä. Viisumihakemus, lentoliput tai asumiskulut eivät kuitenkaan sisälly välittäjäfirmalle maksettavaan summaan, vaan opiskelija joutuu maksamaan ne itse erikseen.

Nguyen muistuttaa, että työelämässä kynnysrahan ottaminen on kiellettyä.

– Jos suomalainen yritys palkkaa ulkomailta työntekijöitä ja jokin firma toimii siinä välittäjänä, työntekijöiden ei tarvitse maksaa sille firmalle, vaan työnantajayritys maksaa agenttifirmalle rekrytoinnista. Opiskelupaikkojen osalta vastaavaa lakia ei ole.

– Ongelma ei ole se, että ihmiset tulevat Suomeen opiskelemaan. Ongelma on se, että nämä yritykset hyväksikäyttävät järjestelmää ja tekevät sillä rahaa, Nguyen painottaa.

Harhaanjohtavia mielikuvia

Koulutusagentit maalaavat ruusuisia kuvia opiskelusta Suomessa. Erään yhtiön internetsivuilta avautuu ponnahdusikkuna, jossa luvataan ”kultainen tiketti Eurooppaan”. ”Koe oppimisen ilo maailman onnellisimmassa maassa”, mainostaa Suomea toinen.

– Kerrotaan, että täältä löytyy töitä, täällä on turvallista ja hyvä olla, ja kaikki asiat ovat kunnossa, Nguyen kuvailee.

– Mutta tämän hetken työttömyyslukemat ovat mitä ovat, erittäin korkeat. Moni opiskelija on kysynyt minulta ensimmäiseksi tavatessamme, mistä he löytäisivät työtä.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön viime joulukuussa julkaisemassa selvityksessä todetaan, että koulutusagentit ovat antaneet harhaanjohtavaa tietoa esimerkiksi työllistymismahdollisuuksista Suomessa.

Monien ulkomaalaisten opiskelijoiden olisi saatava töitä jo opintojen aikana voidakseen maksaa takaisin velkojaan, joita he ovat joutuneet ottamaan välitysmaksujen vuoksi. Opiskeluviisumilla on oikeus työskennellä 30 tuntia viikossa.

Jos työtä ei löydy, vaarana on päätyminen pimeille työmarkkinoille. Selvityksessä todetaankin, että velkaantuminen on altistanut jotkut opiskelijat työperäiselle hyväksikäytölle Suomessa.

Suomessa opiskelussa on myös kielelliset haasteensa. Useimmat tulijat eivät osaa suomea ennestään lainkaan. Joissakin oppilaitoksissa on englanninkielisiä ammatillisen koulutuksen linjoja, mutta suuri osa tulijoista opiskelee suomenkielisillä linjoilla.

– Kyllähän tässä kuormitetaan myös opettajia valtavasti sillä, että tutkinnot ovat suomeksi ja heidän pitäisi opettaa suomeksi, mutta kaikki opiskelijat eivät osaa suomea, Nguyen toteaa.

– Varsinkin jos opiskelijat asuvat paikkakunnilla, missä ei ole paljon palveluita tai kohtaamispaikkoja, he eivät pääse helposti harjoittelemaan suomen kieltä.

Kaikki tulijat eivät myöskään ole selvillä siitä, miten paljon suomen kielen taidon puute vaikeuttaa työnhakua.

Lukuvuosimaksut tulevat

Toisen asteen oppilaitokset eli lukiot ja ammatilliset oppilaitokset alkavat perimään EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukuvuosimaksuja 1.8.2026 alkaen. Suomalaisissa korkeakouluissa eli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lukuvuosimaksut ovat olleet käytössä jo vuodesta 2017 lähtien.

Lukuvuosimaksut vaihtelevat oppilaitoksittain ja oppialoittain. Esimerkiksi elintarvikealan perustutkinnon suorittaminen maksaa jatkossa Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän Kpedun ammattiopistossa 12 100 euroa lukuvuodelta eli koko tutkinto maksaa kolmessa vuodessa 36 300 euroa. Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa vastaavat hinnat ovat 12 700 ja 38 100 euroa.

Lukuvuosimaksu ei sisällä opiskelijalle maksutonta ruokailua, asuntolapaikkaa eikä oppimateriaaleja, vaan niistä pitää maksaa erikseen. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus opiskeluhuollon palveluihin sekä oppimisen tukeen ja erityiseen tukeen.

Jos koulutusagentit pitävät hintansa ennallaan, välitysmaksu ja kolmen vuoden lukuvuosimaksut olisivat jatkossa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen opiskelemaan tulevalle elintarvikealan opiskelijalle yhteensä noin 50 000 euroa.

Taloushuolet pahenevat

Väestön ikääntyessä Suomeen halutaan ulkomaalaista työvoimaa. Hallitus arvioi esityksensä vaikutusarvioissa, että tulijoita riittää lukuvuosimaksuista huolimatta.

– Korkeakoulupuolen kokemuksista tiedetään, että siellä tuli lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen hetkellinen notkahdus opiskelijamääriin, mutta sittemmin ne kääntyivät nousuun, kertoo hallitusneuvos Anna Kankaanpää opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kankaanpään mukaan ulkomaalaisille opiskelijoille Suomen vetovoimatekijä olisi jatkossa koulutuksen laatu, ei sen maksuttomuus.

Kankaanpää ja Nguyen eivät usko, että lukuvuosimaksujen myötä koulutusagentit alentaisivat omia maksujaan.

– Sehän on heillä liiketoimintaa, ja he haluavat siitä oman voitto-osuutensa, Kankaanpää huomauttaa.

Nguyen ennustaa, että lukuvuosimaksujen myötä opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat ja paineet pahenevat entisestään.

– Moni myy omaisuuttaan pois tai ottaa isompia lainoja.

Lukuvuosimaksut koskevat niitä, joilla on opiskelun perusteella myönnetty oleskelulupa tai joiden ensimmäinen oleskelulupa Suomeen on myönnetty opiskelun perusteella. Maksamaan joutuvat myös ne, jotka ovat saaneet oleskeluluvan perheenjäsenen opiskelun perusteella.

Lukuvuosimaksut eivät koske oppivelvollisia, vaihto-opiskelijoita, pysyvän oleskeluluvan saaneita eivätkä kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavia ihmisiä.

Rekrytointi uusiksi

Viime joulukuussa hallituksen ministerityöryhmä linjasi joistakin keinoista, joilla ulkomaalaisten opiskelijoiden ongelmiin yritetään puuttua. Linjauksen mukaan opiskelijan perhe voisi muuttaa Suomeen vasta vuosi opiskelijan jälkeen, jotta opiskelija saisi realistisen kuvan siitä, miten perheen kanssa Suomessa voi tulla toimeen. Opiskelijoilta vaaditun toimeentulon euromäärä määritetään jatkossa laissa, ja oleskeluluvan epäämistä kielitaidon puuttuessa helpotetaan.

Hallitus selvittää mahdollisuutta kieltää muut kuin korkeakoulujen kanssa sopimussuhteessa olevat koulutusagentit. Korkeakoulujen käyttämien agenttien tiedot kootaan yhteen ja rekrytoinnille luodaan yhteiset pelisäännöt, hallitus lupaa.

Nguyen väläyttää mahdollisuutta toteuttaa opiskelijoiden rekrytointia valtiollisena toimintana.

– Valtion oma välittäjäfirma pystyisi säätelemään toimintaa sen mukaan, mille aloille tarvitaan opiskelijoita, huolehtisi eettisistä rekrytointikeinoista ja pystyisi valvomaan, etteivät ihmiset joudu sellaisiin tilanteisiin, mihin kenenkään ei pitäisi joutua.

Lisäksi tulisi Nguyenin mukaan pohtia, voisiko valtio tukea joitain tiettyjä opintoaloja, joille tiedetään tarvittavan lisää työvoimaa.

– Kun opiskelija valmistuu ammattiin ja saa työpaikan, yhteiskunta saa häneltä verotuloja, Nguyen muistuttaa.

Aasiasta eniten tulijoita

• Maaliskuussa 2026 ammatillisessa koulutuksessa opiskeli noin 214 000 opiskelijaa, joista noin 28 000 (13 %) oli muiden kuin EU- tai ETA-maiden kansalaisia. Määrä on kasvanut muutamassa vuodessa voimakkaasti. Esimerkiksi vuoden 2018 maaliskuussa heitä oli vain reilut 4 000 (alle 2 %).

• Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin vuonna 2025 yhteensä 13 565 ja lupia myönnettiin 10 486. Kielteisten päätösten osuus oli 9 %.

• Eniten opiskeluperusteisia oleskelulupahakemuksia jättivät Bangladeshin, Nepalin, Sri Lankan, Intian ja Pakistanin kansalaiset.

Teksti: Elias Krohn, Kuva: Pinja Tuominen