Marja-alan isojen yhtiöiden epäillään sopineen vuosikymmenen ajan keskenään, paljonko metsämarjojen poimijoille maksetaan ja polkeneen näin hankintahintoja.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV esitti 27.5.2026, että markkinaoikeus määräisi neljälle suomalaiselle luonnonmarja-alan yhtiölle kartellista yhteensä noin 9,4 miljoonan euron seuraamusmaksut. Yhtiöt ovat Arctic International, Kaskein Marja, Marja Bothnia Berries ja Polarica.
KKV:n mukaan yritykset ovat vuosina 2013–2023 pitäneet keskenään yllä laajamittaista ostokartellia. Ne pystyivät maksamaan metsämarjojen poimijoille huonoja hintoja, koska saattoivat luottaa siihen, etteivät kilpailijatkaan maksaisi enemmän.
Lisäksi yhtiöt vähensivät kilpailupainetta myös pakastettujen kotimaisten luonnonmarjojen tukkumyyntimarkkinoilla vaihtamalla tietoa hinnoista ja markkinatilanteesta.
Viidentenä yrityksenä kartellissa oli mukana Kiantama, jolta seuraamusmaksua ei kuitenkaan vaadita, koska se teki KKV:n kanssa yhteistyötä ja auttoi paljastamaan kartellin.
Kiantama haki vapautusta seuraamusmaksusta sen jälkeen, kun KKV oli syyskuussa 2023 tehnyt tarkastuksia yhtiöiden toimitiloissa. Ilman vapautusta KKV olisi esittänyt Kiantamalle noin 1,4 miljoonan euron seuraamusmaksua.
Yrityksistä ainakin Polarica ja Marja Bothnia Berries kiistivät KKV:n väitteet kartellista. Ne katsovat noudattaneensa alan normaaleja käytäntöjä.
Turisteista työntekijöiksi
Marja-alan yritykset järjestelivät puolukan, mustikan ja lakan hankintahintoja sopimalla niistä keskenään esimerkiksi WhatsAppissa ja puhelimitse. Kartellin toiminta-aikana marjanpoimijat eivät vielä olleet työsuhteessa yrityksiin, vaan he saapuivat Suomeen turistiviisumilla Thaimaasta kesän ajaksi poimimaan marjoja yrityksille.
Merkittävä muutos tapahtui, kun vuoden 2025 helmikuussa voimaan tulleet säädösmuutokset siirsivät luonnonmarjojen poiminnan kausityön piiriin. Marjanpoimijoista tuli työntekijöitä, kuten esimerkiksi mansikanpoimijat olivat jo aiemmin olleet. Myös luonnonmarjojen poiminnassa noudatetaan nykyisin yleissitovaa maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta, jonka Teollisuusliitto neuvottelee Maaseudun Työnantajaliiton kanssa.
– Tilanne on nyt parempi kuin ennen, koska poimijoihin sovelletaan nyt tessiä ja työlainsäädäntöä. Heillä on myös takuupalkka, eli vaikka satokausi olisi huono, he eivät jää kokonaan ilman tuloja, kertoo Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama.
Vuosi 2024 oli Vasaman mukaan murrosvuosi, jolloin marja-alalla alkoi lopulta tapahtua. Mediassa oli jo aiemmin ollut juttuja poimijoiden ala-arvoisesta kohtelusta, ja sittemmin esimerkiksi Kiantaman entinen toimitusjohtaja on saanut tuomion ihmiskaupasta.
Keskeinen merkitys oli sillä, että Thaimaan viranomaiset ja maan Suomen-edustusto alkoivat kyseenalaistaa suomalaisfirmojen toimintaa.
– Siellä alettiin kysellä, voivatko he enää päästää kansalaisiaan Suomeen, ja Suomen konsulaatti Bangkokissa lopetti turistiviisumien myöntämisen. Nykyään poimijat tulevat maahan työntekijöiden oleskeluluvalla.
Kohu vaikutti siten, että poimijoiden työsuhteisuus kelpasi jopa Petteri Orpon hallitukselle. SAK:lainen ammattiyhdistysliike oli tosin jo vuosikaudet ajanut asiaa, mutta työlainsäädännön tulkinnasta vastaava työneuvosto, joka nyt on Orpon hallituksen lakkautuslistalla, oli aina antanut kielteisiä lausuntoja.
– Hyvä kuitenkin, että työsuhteisuus tuli vihdoin – marjayrityksethän kyllä lobbasivat sitä vastaan viimeiseen asti. Ja voi kysyä, mitä se kertoo Suomesta yhteiskuntana, että meillä herätään vasta silloin, kun toisen maan viranomaiset ravistelevat meitä, Vasama toteaa.
Edunvalvonta hankalaa
Marjanpoimijoiden edunvalvonta on yhä poikkeuksellisen haastavaa. Teollisuusliitto on julkaissut mobiilisovelluksen, jonka kuka tahansa voi ladata älypuhelimeensa maksutta. Sovelluksesta löytyvät myös thain kielelle käännettynä perustiedot marjanpoimijoihin sovellettavasta työehtosopimuksesta ja suomalaisesta työlainsäädännöstä, mutta liiton jäseniksi poimijoita on vaikea saada.
– Se on maailmanlaajuisesti niin, että kausityöläiset eivät juuri liittoihin liity. Meillä on hyvin ohut kontakti poimijoihin, harmittelee Riikka Vasama.
Koska esimerkiksi luottamusmiehiä ei ole, liiton tiedot työehtosopimuksen toteutumisesta perustuvat pitkälti Lupa- ja valvontaviraston tarkastusraportteihin.
– Tiedetään, että työaikakirjanpidossa on puutteita ja urakkapalkkauksen määrittämisessä ongelmia.
SEL:n, Teollisuusliiton ja PAMin puheenjohtajat Veli-Matti Kuntonen, Riku Aalto ja Annika Rönni-Sällinen vaativat maaliskuussa, ennen kartelliepäilyn julkituloa, elintarvikealan yrityksiltä ja kauppaketjuilta reilujen marjojen käyttöä ja toimia sen puolesta, että poimijoiden työperäinen hyväksikäyttö loppuu.
Vasamakin katsoo, että marjafirmojen täytyy ryhdistäytyä.
– Vaaditaan tosi paljon, koko toimintakulttuuri ja liiketoimintamalli pitää uudistaa. Uskon, että osa yrityksistä haluaa toimia vastuullisesti. Mutta pitkältä takamatkalta ne lähtevät.
Viranomaisille tarvitaan alan valvontaan lisäresursseja.
– Hallinnollisia sanktioita voisi määrätä heti, kun epäkohtia huomataan, ettei tarvitsisi odottaa monta vuotta oikeusprosesseja, Vasama ehdottaa.
Teksti: Mikko Nikula, kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
Jutunteon jälkeen Finnwatch tiedotti, että Kiantama on aloittanut Reilun kaupan sertifiointiprosessin ja S-ryhmä ja Kesko ilmoittivat olevansa valmiita ostamaan Reilun kaupan marjoja.
>> Reilu kauppa vahvistaa: luonnonmarjojen sertifiointiin on tullut hakemuksia (11.6.2026)
>> Teollisuusliitto, PAM ja SEL vaativat yrityksiltä reilun kaupan marjoja (6.3.2026)