Työnantajat voivat nyt tehdä määräaikaisia työsopimuksia aiempaa helpommin, mutta täysin vapaasti määräaikaisia työsuhteita ei voi solmia jatkossakaan.
Orpon hallituksen ammattiliittojen vastustuksesta huolimatta läpi ajamat heikennykset työsopimuslakiin tulivat voimaan 1.6.2026 alkaen. Lakimuutokset mahdollistavat työnantajille tietyin rajoituksin määräaikaisten työsuhteiden tekemisen ilman perusteita. Työnantajan kanssa voi kuitenkin sopia paikallisesti, että määräaikaisille työsopimuksille tarvitaan jatkossakin peruste.
SAK:n juristi Sanna Mannonen vastaa viiteen kysymykseen, jotka koskevat määräaikaisia työsopimuksia ja määräaikaisten työntekijöiden asemaa lakimuutosten jälkeen.
1. Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perustetta?
Ennen lakimuutosta määräaikaiselle työsopimukselle oli aina oltava jokin peruste, esimerkiksi sijaisuus tai määräajan kestävä urakka tai hanke. Poikkeuksena oli määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa: sen voi solmia ilman perustetta enintään vuodeksi.
Lakimuutoksen myötä 1.6.2026 alkaen työnantajalla on mahdollisuus solmia työntekijän kanssa enintään vuoden kestävä määräaikainen työsopimus ilman perustetta. Sen edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijä ei ole aikaisemmin työskennellyt saman työnantajan palveluksessa tai edellinen työsuhde saman työnantajan kanssa on päättynyt vähintään viisi vuotta aikaisemmin.
2. Voiko perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia tehdä useampia yhden vuoden aikana?
Ei voi. Vaikka perusteeton määräaikainen työsopimus kestäisi alle vuoden, ei työnantaja voi enää solmia saman työntekijän kanssa uutta määräaikaista työsopimusta ilman perustetta vuoden enimmäiskeston kuluessa.
3. Voiko perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen irtisanoa?
Työntekijä tai työnantaja voivat irtisanoa perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajan osalta edellytyksenä kuitenkin on, että hänellä on työntekijän irtisanomiseen työsopimuslain mukainen irtisanomisperuste.
4. Mitä velvollisuuksia työnantajalle tulee siitä, että hän tekee perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen?
Ennen perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen päättymistä työnantajan on annettava työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta. Työsuhde voi jatkua joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena sopimuksena, jolle on perusteltu syy.
Työnantajan on tarjottava työntekijälle työpaikkaa, jos hän harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työtä on tarjottava ajanjaksona, jonka pituus on kolmasosa työsuhteen kestosta työsuhteen päättymisestä laskien. Jos perusteeton määräaikaisuus on kestänyt esimerkiksi kuusi kuukautta, työn tarjoamisvelvollisuus kestää kaksi kuukautta työsuhteen päättymisestä.
5. Mitä vaikutuksia lakimuutoksella on työntekijöiden asemaan?
Hallituksen omassa lakiesityksessäkin tunnistetaan riski työelämän tasa-arvon heikkenemisestä. Erityisesti riskinä on raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntyminen, jonka yleisin muoto oli jo ennen työsopimuslain muutoksia määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen.
Arvioiden mukaan lakimuutos lisää vastentahtoisesti määräaikaisessa työsuhteessa olevien määrää ja luo syrjiviä rakenteita, mikä aiheuttaa naisiin kohdistuvaa välillistä syrjintää. Lakiesityksenkin mukaan heikennykset ja niiden kielteiset vaikutukset kohdistuvat naisiin ja erityisesti synnytysikäisiin naisiin. Tämä voi johtaa perheen perustamisen lykkäämiseen ja sillä voi olla vaikutusta myös perheen lapsilukuun.
Lähde: SAK
Kuva: Karoliina Räikkönen