Työnantaja irtisanoi työntekijän sen jälkeen, kun lääkäri oli epäillyt työntekijän sairastuneen ammattitautiin.
Pekka (nimi muutettu) oli pitkäaikainen työntekijä leipomoalan yrityksessä. Eräänä päivänä hän oli käynyt näyttämässä kipeytynyttä kättään työterveydessä, jossa vaivaa epäiltiin ammattitaudiksi. Pekka toimitti työterveydestä saamansa paperit työpaikalle ja jäi lääkärin määräämälle muutaman viikon sairauslomalle.
Kuukauden päästä sairauslomalle jäämisestä työnantaja otti yhteyttä Pekkaan ja kertoi irtisanovansa tämän tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Pekka jäi miettimään, voisiko irtisanomisen todellinen syy olla häneen kohdistunut ammattitautiepäily. Ketään toista työntekijää ei ollut irtisanottu, mikä ihmetytti Pekkaa. Työpaikalla ei ollut luottamusmiestä, joten Pekka otti yhteyttä SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantaseen, joka ryhtyi asiaa selvittämään.
Rantanen soitti työnantajalle, ja kyseli tarkempia irtisanomisperusteita. Työnantaja kertoi seikkaperäisesti yrityksen taloudellisen tilanteen heikentymisestä koronapandemian takia, sillä tilausten määrä oli vähentynyt koulujen ja oppilaitosten sulkeuduttua. Työnantaja ei omien sanojensa mukaan tiennyt Pekan ammattitautiepäilystä, joten se ei voinut olla irtisanomisen syynä.
Perusteettomia väitteitä
Työsuhteen päättymisen jälkeen SEL:n aluesihteeri ja Pekka seurasivat takaisinottovelvoitteen ajan, palkkaisiko yritys työpaikkaan uusia työntekijöitä. Kun aika kului umpeen, tapauksen selvittely jatkui.
Työnantajan mukaan irtisanomisen kohdistuminen Pekkaan johtui hänen heikosta ammattitaidostaan. Pekka oli työskennellyt kuitenkin työpaikassa pitkään ilman ongelmia, muun muassa uusia työntekijöitä perehdyttäen.
Työnantajan puheista alkoi paljastua lisää palturia. Pekka työskenteli irtisanomisaikana sellaisilla linjoilla, joita hän ei työnantajan mukaan osannut käyttää.
Vaikka diagnoosi vahvistui ammattitaudiksi, Pekka pystyi kuitenkin jatkamaan irtisanomisaikana työskentelyä työpaikalla. Myöskään niiden tuotteiden, joita Pekka valmisti, tuotanto ei ollut vähentynyt.
Neuvottelut takkusivat
Koska neuvottelut työnantajan kanssa eivät edenneet ja työnantaja oli työnantajaliiton jäsen, neuvottelut siirrettiin SEL:n ja ETL:n välisiksi.
Sielläkin neuvottelut takkusivat. Työnantajan mukaan se ei ollut voinut irtisanoa työntekijää ammattitautiepäilyn vuoksi, koska heillä ei ollut tietoa koko asiasta. SEL:n aluesihteeri sai kuitenkin selville, että työnantaja oli lähettänyt vakuutusyhtiöön ilmoituksen, jossa mainittiin ammattitautiepäily silloin, kun työntekijä oli ilmoittanut sairauslomastaan.
Työnantaja ei silti suostunut tulemaan piiruakaan vastaan, vaan pitäytyi siinä, että sillä oli ollut lailliset perusteet irtisanomiseen.
Kun sopua neuvotteluissa liittojenkaan välillä ei syntynyt, Eija Rantanen täytti SEL:n oikeusapuhakemuksen. Kun SEL:n oikeusapu oli myönnetty jäsenelle, aluesihteeri ilmoitti, että työnantaja haastetaan oikeuteen siksi, ettei sillä ollut asiallista eikä painavaa syytä irtisanoa työntekijää ja irtisanominen johtui syrjivistä syistä eli terveydentilasta.
Kun kanne oli nostettu käräjäoikeudessa, työnantaja yllättäen ilmoittikin, että haluaa sopia asian. Pirkanmaan käräjäoikeus vahvisti sovinnon. Työnantaja maksoi siihen mennessä kertyneet SEL:n oikeudenkäyntikulut ja työntekijälle korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sekä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä syrjinnästä, yhteensä nelinumeroisen summan.
Pekka oli saamiinsa korvauksiin tyytyväinen. Asia tuli loppuun selvitetyksi kolmen vuoden sisällä työsuhteen päättymisestä.
– Kanne tulee nostaa kahden vuoden sisällä työsuhteen päättymisestä, mutta asian käsittelyssä oikeudessa voi mennä useita vuosia, Eija Rantanen muistuttaa ja kehottaa olemaan yhteydessä liittoon mahdollisimman nopeasti.
Ammattitaudin toteaminen
- Ammattitauti on sairaus, jonka pääasiallinen aiheuttaja on fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle altistuminen työssä
- Työterveyslääkäri ilmoittaa ammattitautiepäilystä työnantajalle ja työsuojeluviranomaisille
- Työnantaja ilmoittaa ammattitautiepäilystä vakuutusyhtiöön
- Jos lisätutkimukset osoittavat sairauden ammattitaudiksi, työntekijälle maksetaan korvauksia tapaturmavakuutuksesta samalla tavoin kuin työtapaturmaan joutuneelle
- Edessä on ammatillinen uudelleenkoulutus tai eläköityminen
- Ammattitaudin ilmenemishetkeksi luetaan ajankohta, jolloin sairastunut henkilö hakeutuu ensimmäistä kertaa lääkärin tutkittavaksi silloin tai myöhemmin todetun ammattitaudin johdosta
- Tieto ammattitaudista kirjataan työperäisten sairauksien rekisteriin
- Työpaikalla tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla altistumistumista ammattitaudille voidaan vähentää
Teksti: Kati Oksman, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 13.10.2023 Elintakeessa 6/2023.