Selvitetty tapaus: Työnantajan irtisanomisperusteet eivät pitäneet

Työnantaja antoi yt-neuvotteluiden päätteeksi potkut yli 50 työntekijälle, mutta seurantajakso osoitti irtisanomiset laittomiksi.

Elintarvikealan yrityksessä käytiin yhteistoimintaneuvottelut loppuvuodesta 2018. Yt-neuvottelujen seurauksena työnantaja irtisanoi yli 50 työntekijää taloudellisiin, tuotannollisiin ja toiminnan uudelleenjärjestelyihin perustuviin syihin vedoten.

Vuosien 2018–2020 aikana yrityksen työntekijöiden pääluottamusmies seurasi yhdessä liiton kanssa, olivatko työ ja työvoiman tarve todella vähentyneet, kuten työnantaja neuvotteluiden päättyessä kertoi.

Seurantajakson päätyttyä pääluottamusmies teki asiasta muistion, joka osoitti, että työt tai työvoiman tarve eivät olleet yrityksessä olennaisesti vähentyneet. Tämän jälkeen hän oli uudelleen yhteydessä liittoon ja työnantajan kanssa aloitettiin neuvottelut.

– Yrityksessä oli taustalla vastaava tapaus ja lähdimme olettamuksesta, että tälläkään kertaa kaikille irtisanotuille ei ollut tarjottu töitä, SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlsten kertoo.


Perusteet eivät pitäneet

Irtisanomisten jälkeen yrityksen tuotanto ei pyörinyt tarvittavalla tehokkuudella, ja jotta työt saatiin tehtyä, työnantaja solmi uusia työsopimuksia. Työnantajan mukaan irtisanotuille työntekijöille tarjottiin esimerkiksi sairauslomista tai tuotannollisista tekijöistä johtuen määräaikaisia töitä tai työn tarpeen ollessa pysyvä, toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita.

Samaan aikaan yritys kuitenkin palkkasi työntekijöitä myös ulkomailta ja siirsi talon sisäisesti työntekijöitä irtisanottujen tehtäviin, vaikka irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvoite oli päällä. Työnantaja rikkoi siis takaisinottovelvoitettaan. Lisäksi monilla osastoilla tehtiin ylitöitä.

Työnantaja katsoi, että sillä oli laillinen irtisanomisperuste kaikkien toteutettujen irtisanomisten osalta. Työnantajan mukaan, jos henkilö ei ollut tullut valituksi tiettyyn tehtävään, valituksi oli tullut joku samaan irtisanottujen ryhmään kuuluva, mutta paremmin tehtävään soveltuva henkilö. Henkilöstön sisäisiä siirtoja työnantaja perusteli henkilöstön tehokkaana käyttönä, ei irtisanomisperusteen puutteena.

Neuvotteluissa työnantaja ei pystynyt selkeästi osoittamaan, että irtisanottujen tekemät työtehtävät olisivat olennaisesti vähentyneet tai loppuneet tai työn määrä olisi olennaisesti vähentynyt. Irtisanomisilla ei myöskään saatu aikaan yhtiön tavoittelemaa säästöä.

– Vaadimme kaikille irtisanotuille korvauksia laittomasta irtisanomisesta, koska todellisia perusteita irtisanomisille ei ollut, Vahlsten summaa.


Riidasta sovintoon

Ensimmäisessä neuvottelussa työnantaja totesi, että asia jää riitaiseksi ja siitä laadittiin erimielisyysmuistio. Myöhemmin työnantaja oli kuitenkin valmis sopimaan asian rahallisella korvauksella, vaikka työnantajan mukaan kaikille irtisanotuille oli tarjottu töitä.

– Aiemmassa vastaavassa tapauksessa asia vietiin oikeuteen asti ja silloin työntekijät voittivat oikeudenkäynnin. Tämä tapaus oli varmasti myös työnantajan mielessä, ja he kokivat rahallisella korvauksella sopimisen varmempana vaihtoehtona, Vahlsten pohtii.

Työnantajan korvausesitys oli tasoltaan sellainen, jonka irtisanotut olivat valmiita hyväksymään. Suurin osa irtisanotuista hyväksyi sen heti, mutta muutama halusi miettiä asiaa parin päivän ajan. Lopulta kaikki hyväksyivät työnantajan esityksen ja asia saatiin sovituksi loppuvuodesta 2020.

– Irtisanotut työntekijät olivat tyytyväisiä lopputulokseen. Laittomasti irtisanotut työntekijät saivat ansaitsemansa korvauksen ja lopulta työnantaja otti irtisanotut työntekijät vielä takaisin töihin. On melko harvinaista, että päästään näin hyvään lopputulokseen, Vahlsten toteaa tyytyväisenä.


Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 9.9.2022 Elintakeessa 5/2022.

Teksti: Taru Salovaara
Kuva: Maria Björklund