Työnantaja laiminlöi järjestelmällisesti työehtosopimuksen ja lain mukaisten palkkojen maksamista.

Erään leipomon työntekijä otti yhteyttä SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantaseen syksyllä 2019. Hänelle oli herännyt epäilys, ettei työpaikan palkanmaksussa ole kaikki kohdallaan.

– Tapasin muutamaa työntekijää ja kävimme yhdessä läpi, mitä työehtosopimus määrää esimerkiksi palkkaryhmistä, vuorolisistä, lomapalkasta ja lomarahasta. Tapaamisessa selvisi, että työnantaja oli järjestelmällisesti jättänyt noudattamatta työehtosopimusta ja lakia palkanmaksussa, Rantanen kertoo.

Laiminlyönnit palkanmaksussa koskivat kahta työntekijää. Toisella työntekijällä työnantaja teetti lisäksi osa-aikatyötä vedoten siihen, että työtä ei ollut kokoaikaisesti tarjolla. Samanaikaisesti työnantaja kuitenkin palkkasi uusia työntekijöitä, eikä tarjonnut lisätyötä aiemmin palkatulle työntekijälle, vaikka hän sitä pyysi.

Kyseisessä yrityksessä oli todettu palkanmaksuun liittyviä ongelmia aiemminkin. Työnantaja väitti kuitenkin noudattaneensa lakia ja toimineensa työehtosopimuksen mukaisesti ja kiisti kaikki laiminlyönnit.

Neuvottelut eivät edenneet

Alusta asti oli selvää, että työnantaja ei ollut maksanut työntekijöille palkkaa velvoitteiden mukaisesti. Puutteellisten asiakirjojen ja työnantajan neuvotteluhaluttomuuden vuoksi asian käsittely oli hidasta.

SEL haki työntekijöiden palkkasaatavia myös palkkaturvan kautta. Palkkaturva on lakisääteinen järjestelmä, joka turvaa työntekijän palkkasaatavien maksamisen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta.

Lain mukaan palkkasaatavia ei kuitenkaan makseta työntekijälle palkkaturvasta, jos palkkasaatava on riitainen. Työnantajan kiistäessä palkkasaatavat, ELY-keskus hylkäsi palkkaturvahakemuksen.

– Osasimme odottaa tätä päätöstä, mutta tietenkin se oli työntekijöiden kannalta ikävä, Rantanen sanoo.

Neuvotteluyhteyttä työnantajan kanssa ei käytännössä ollut, eikä työnantaja ollut myöskään halukas jakamaan tarvittavaa materiaalia, kuten työaikakirjanpitoa, neuvotteluosapuolten kanssa asian selvittämiseksi.

– Olimme myös yhteydessä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen työaikakirjanpidon saamiseksi työnantajalta. Koronapandemia vaikutti kuitenkin niin, että AVI ei tehnyt tarkastuksia työpaikoille. AVI yritti lähestyä työnantajaa sähköpostitse, mutta työnantaja ei reagoinut näihinkään yhteydenottoihin, Rantanen harmittelee.

Koska asia ei edennyt neuvottelemalla lukuisista yrityksistä huolimatta, SEL myönsi työntekijöille täyden oikeusavun palkkasaatavien viemiseksi käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Työnantaja kiisti koko ajan kaiken, mutta pientä edistystä tapahtui, kun tapausta alkoi työnantajan puolesta hoitamaan asianajaja, joka myönsi työntekijöiden vuosilomalakiin perustuvat palkkasaatavat oikeiksi.

Saatavat palkkaturvasta

Kun palkkasaatavien käsittely jatkui käräjäoikeudessa, työnantaja totesi olevansa varaton. Yritys haettiin konkurssiin oikeusprosessin aikana. Palkkasaataviaan odottaneet työntekijät olivat irtisanoutuneet yrityksen palveluksesta jo aiemmin.

Molemmat työntekijät saivat SEL:n avulla palkkaturvan kautta ne palkkasaatavat, jotka yrityksen asianajaja oli myöntänyt riidattomiksi. Kahden työntekijän palkkaturvan kautta saama summa oli yhteensä useita tuhansia euroja. Käräjäoikeuskin antoi lopulta palkkasaatavista yksipuoleisen tuomion, sillä työnantajan edustajalta ei saatu lausuntoa.

– Lainvoimainen tuomio mahdollistaa palkkasaatavien hakemisen palkkaturvasta. Tämän ansiosta työntekijöillä on nyt siis mahdollisuus saada heille kuuluvat saatavat jo aiemmin maksettujen palkkasaatavien lisäksi, Rantanen toteaa.

Asian selvittäminen kesti poikkeuksellisen pitkään, lähes kolme vuotta.

SEL:n aluesihteeri Eija Rantanen kehottaa jokaista työntekijää olemaan valppaana oman palkkalaskelman kanssa.

– Jos herää pienikin epäilys siitä, onko palkka maksettu oikein, kannattaa asia selvittää heti. Jokaisen tulisi tarkistaa oma tilinauhansa palkanmaksun yhteydessä ja säilyttää tilinauhat kaiken varalta. Omat työvuorot, lisät, sunnuntaityöt ja ylityöt pitää aina kirjata itse ylös, jos työnantaja ei pidä työaikakirjanpitoa tai luovuta sitä muiden nähtäväksi. Näin asiat voidaan selvittää ja työntekijä saa takautuvasti sen mikä hänelle lain ja työehtosopimuksen mukaisesti kuuluu.

Teksti: Taru Salovaara, kuva: Maria Björklund

Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 16.12.2022 Elintakeessa 8/2022.