SEL vei kiistan ylityökorvauksista työtuomioistuimen ratkaistavaksi, kun työntekijä- ja työnantajapuoli tulkitsivat työehtosopimusta eri tavalla.
SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlstenin tietoon tuli kaksi tapausta, joissa liha-alan yritys ei ollut huomioinut ylityökorvauksen laskennassa sairaan lapsen hoitamiseen kulunutta tilapäistä hoitovapaata.
Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työehtosopimuksen mukaan lasta hoitavalle huoltajalle lyhyestä tilapäisestä poissaolosta korvausta enintään kolmen päivän ajalta. Toinen jäsenistä oli ollut töistä pois sairasta lasta hoitamassa yhden päivän, ja toinen kaksi.
– Kun toinen heistä oli ollut alkuviikosta kaksi päivää lasta hoitamassa, palannut keskiviikkona töihin ja ollut lauantaina ylitöissä, niin työnantaja laski, että työntekijän sillä viikolla tekemät, ensimmäiset 40 tuntia on normaalityötä ja vasta sen ylittävältä ajalta maksetaan ylityökorvausta, jolloin ylityökorvaukset jäivät saamatta, Vahlsten havainnollistaa.
Tapaukset sattuivat vuosina 2018 ja 2020 saman yrityksen eri yksiköissä.
Työntekijöiden edustajat katsoivat, että sairaan lapsen hoitaminen tulisi rinnastaa työntekijän omaan sairauspoissaoloon eli työssäolon veroiseksi ajaksi. Kun pääluottamusmiehet eivät saaneet työnantajan päätöstä muuttumaan, he kääntyivät SEL:n aluesihteerin puoleen.
Työnantaja ilmoitti, ettei se ala asiasta neuvottelemaan, joten asia siirtyi liittojen eli SEL:n ja ETL:n välisiin erimielisyysneuvotteluihin. ETL oli jäsenyrityksensä kanssa asiasta samaa mieltä.
– Työnantajapuolen mielestä neuvoteltavaa ei ollut. Kun työehtosopimuksessa lukee pelkästään ”sairaudesta” eikä mainita lapsen sairaudesta mitään, he olivat sitä mieltä, ettei sitä huomioida. He tulkitsivat työehtosopimusta siis kirjaimellisesti, Vahlsten kertoo.
SEL:n kantaa puolsi, että elintarvikealan työehtosopimusten useassa määräyksessä rinnastetaan sairaan lapsen hoitoon käytetty poissaolo työssäoloaikaan. Esimerkiksi lapsen sairastumisesta johtuvat palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin. Lisäksi arkipyhäkorvausta laskettaessa sekä työajan lyhentämistä koskevassa sopimuksessa rinnastetaan lapsen sairastumisesta johtuvat poissaolot työssäolopäiviin.
Riita eteni oikeuteen
Kun muista liitoista ei löytynyt vastaavasta asiasta oikeuden ratkaisua, SEL nosti kanteen työnantajaa vastaan työtuomioistuimessa, jossa ratkotaan työehtosopimuksia koskevat riidat.
Työtuomioistuin määräsi työnantajan maksamaan ensimmäiselle työntekijälle liha-alan työehtosopimuksen 20 §:n mukaisina ylityökorvauksina 51,24 euroa ja toiselle 168,83 euroa korkoineen sekä velvoitti ETL:n ja työnantajan yhteisvastuullisesti korvaamaan SEL:n 10 000 euron oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Tasa-arvo perusteena
Tärkeä peruste työtuomioistuimen ratkaisussa oli naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskeva laki, jossa säädetään muun muassa syrjintäkiellosta.
Sukupuoleen liittyvä syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää voi olla esimerkiksi eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Tässä tapauksessa työnantajan päätös ylityökorvausten epäämisestä lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon takia asetti perheellisen työntekijän epäedulliseen asemaan ja johti siihen, että samasta työstä maksetaan eri palkkaa, vaikka perheellinen työntekijä ei ole voinut itse vaikuttaa siihen, että hänen lapsensa on sairastunut.
Työtuomioistuimen mukaan työntekijöiden kohtelu ei perustunut lakiin eikä tehtävien suorittamista koskeviin vaatimuksiin. Koska työnantaja ei kyennyt perustelemaan hyväksyttävää syytä ratkaisuilleen, SEL:n kanne hyväksyttiin.
– Tämä on todella tärkeä päätös. Toivon, että työpaikoilla ollaan hereillä tässä asiassa. Jos työnantaja yrittää vastaavaa menettelyä, meillä on nyt ennakkotapaus, että viikkoylityökorvauksia laskettaessa tilapäiseen hoitovapaaseen kulunut aika on rinnastettava työssäoloaikaan, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa sanoo.
Teksti: Kati Oksman, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 17.11.2023 Elintakeessa 7/2023.