Työntekijän palkkaa ei korotettu kolmeen vuoteen. Työnantaja väitti, ettei tiennyt yleiskorotuksista.
Syksyllä 2019 SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen sai yhteydenoton liiton jäseneltä, joka halusi tietää, miten sairausajan palkanmaksu menee työehtosopimuksen mukaan. Laaksonen kertoi jäsenelle, millä tavalla sairausajalta maksetaan palkkaa. Hän kysyi samalla, oliko jäsenellä mielessä muitakin kysymyksiä. Jäsen kertoi ihmettelevänsä, ettei hänen palkkaansa ollut nostettu kertaakaan yli kolmen työssäolovuoden aikana.
Jäsen oli puhunut asiasta työnantajalleen, joka oli sanonut, ettei jäsenen työssäoloajalle kuulunut mitään palkankorotuksia. Jäsen oli ensin uskonut työnantajan väitteeseen. Kun palkka oli edelleen pysynyt samana, asia oli kuitenkin alkanut epäilyttää jäsentä.
– Kerroin, että työehtosopimuksen mukaan palkan tulee nousta näin pitkän ajan kuluessa jo yksistään elintarvikealan palkkaryhmittelyyn perustuen, Laaksonen sanoo.
Lisäksi sinä aikana, kun jäsen oli työskennellyt yrityksessä, elintarvikealan työntekijöiden palkkoihin oli tehty useita yleiskorotuksia. Yleiskorotukset kuuluvat työehtosopimuksen mukaan kaikille alan työntekijöille, eikä työnantaja voi jättää niitä tekemättä.
Laaksonen sopi jäsenen kanssa, että tämä kertoisi työnantajalleen palkkasaatavista. Laaksonen lähetti jäsenelle sähköpostilla tiedoksi päivämäärät, jolloin palkkaa olisi työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn tai yleiskorotusten perusteella pitänyt nostaa ja kunkin korotuksen summan. Näin jäsen pystyi esittämään työnantajalleen, kuinka paljon tämä oli jäänyt hänelle velkaa.
– Näin jäsenen palkka saataisiin korjattua oikealle tasolle, Laaksonen toteaa.
Työnantaja esitti tietämätöntä
Jäsen soitti myöhemmin uudestaan Laaksoselle ja kertoi, että työnantaja oli suuttunut hänen oltua yhteydessä ammattiliittoon. Työnantaja oli väittänyt, ettei kyseisen työpaikan kaltaisessa pienessä ja työnantajajärjestöön kuulumattomassa yrityksessä tarvinnut noudattaa alan työehtosopimusta. Siksi myöskään työntekijöiden palkkaa ei olisi tarvinnut työnantajan mukaan nostaa palkkaryhmittelyyn tai yleiskorotuksiin perustuen.
– Kerroin, ettei työnantajan väite pidä paikkaansa, vaan alan työehtosopimus on yleissitova, Laaksonen toteaa.
SEL:n ja ETL:n väliset elintarvikealan työehtosopimukset ovat kaikki yleissitovia eli ne koskevat kaikkia alan työnantajia ja työntekijöitä, vaikka nämä eivät liittoon kuuluisikaan.
Jäsen pyysi, että Laaksonen olisi suoraan yhteydessä työnantajaan ja kävisi asian työnantajan kanssa läpi, jotta virheellinen palkka saataisiin korjattua.
– Keskustellessani työnantajan kanssa hän esitti tietämätöntä elintarvikealan palkkaryhmittelystä ja yleiskorotuksista.
Työnantaja väitti, ettei hän ollut mistään kuullut eikä saanut tietoa millä tavalla työntekijöiden palkat pitäisi määrittää yrityksessä ja milloin niitä pitäisi nostaa joko työehtosopimuksen palkkamääräysten tai palkkojen yleiskorotusten perusteella.
Palkkasaatavat maksuun
Yrityksen edustaja oli kuitenkin yhteistyökykyinen ja pyysi, että Laaksonen tekisi hänelle tarkan laskelman siitä, miten palkat olivat nousseet ja paljonko hän oli velkaa työntekijöille.
– Pyysin työnantajalta selvityksen yrityksessä työskentelevien työntekijöiden työssäolovuosista ja työtehtävistä, Laaksonen kuvaa.
Työnantajan selvityksen perusteella Laaksonen teki laskelman työntekijöiden menettämistä ansioista ja niihin liittyvistä muista taloudellisista menetyksistä, kuten lomarahoista ja sairausajan palkoista korkoineen.
Saatuaan laskelman valmiiksi Laaksonen lähetti sen työnantajalle. Laskelman pohjalta sovittiin, että työnantaja suorittaa velkasumman seuraavan kolmen kuukauden aikana kaikille yrityksen työntekijöille.
Alipalkkaus saatiin tässä tapauksessa korjattua ja palkat nostettua yrityksessä työehtosopimuksen mukaiselle tasolle. Vastaavia ongelmia on paljon erityisesti pienissä elintarvikealan yrityksissä, joissa työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä.
Työpaikoilla, joilla ei ole luottamusmiestä, työntekijät usein kysyvät työnantajaltaan työehtosopimukseen liittyviä asioita ja uskovat saamiaan vastauksia ajattelematta, että työnantaja voi vastauksia antaessaan ajaa omaa etuaan työntekijän kustannuksella.
Tämänkin vuoksi jokaisen työntekijän kannattaa kuulua oman alan ammattiliittoon ja seurata jäsenille maksutta kotiin tulevaa liiton lehteä sekä liiton verkkosivuja, joista saa oikeaa tietoa alan palkoista ja muista työehdoista. Liiton jäsenet saavat myös tarvittaessa liiton asiantuntijoilta maksutonta neuvontaa kaikissa työsuhdeasioissa.
Teksti: Eetu Kinnunen, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 11.2.2022 Elintakeessa 1/2022.