Työntekijät joutuivat pitämään suurimman osan kesälomistaan kesälomakauden ulkopuolella, mutta työnantaja ei maksanut heille kuuluvaa korotettua lomarahaa.

Eräässä elintarvikealan yrityksessä työntekijät joutuivat vuosien ajan pitämään kesälomansa suurelta osin kesälomakauden ulkopuolella. Keskimäärin vain yksi lomaviikko oli pidetty kesälomakaudella, ja loput sen ulkopuolella. Kesälomakauden ulkopuolella pidetyistä lomista ei kuitenkaan maksettu työntekijöille työehtosopimuksessa sovittua ylimääräistä korvausta. 

– Lähtökohtaisesti kesäloma on voitava pitää kesälomakaudella. Jos se ei ole perustellusta syystä mahdollista, asiasta tulee sopia työntekijän kanssa ja maksaa korotettua lomarahaa lomakauden ulkopuolella pidetystä lomasta, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa muistuttaa. 

Työntekijöiden pääluottamusmies yritti päästä työnantajan kanssa yhteisymmärrykseen lomien pitämisestä kesälomakaudella sekä lomakauden ulkopuolella pidettävien lomien korotetuista korvauksista, mutta työnantaja ei joustanut omasta näkemyksestään. Tässä kohtaa pääluottamusmies oli yhteydessä liittoon. 

Näkemykset kaukana toisistaan 

Työnantaja- ja työntekijäpuolen välisissä neuvotteluissa työnantaja vetosi toistuvasti siihen, että yrityksen tuotanto on kausiluonteista ja 70 prosenttia koko vuoden tuotannosta tehdään kesälomakauden eli touko-syyskuun aikana. Työnantajan mukaan kesälomien pitäminen kesälomakauden aikana ei ollut mahdollista vaarantamatta tuotannon toimintaa. 

Kesälomakauden ulkopuolella pidetyt lomat vähensivät työnantajan mukaan myös tarvetta talvella tehtäviin lomautuksiin ja vastaavasti, jos työntekijät haluaisivat pitää enemmän lomia kesälomakaudella, talvikauden lomautusjakso tulisi pitenemään.  

– Toisin kuin työnantaja antoi ymmärtää, kaikki työntekijät eivät olleet talvella lomautettuina. Tällä tavoin työnantaja yritti vain saada oman toimintansa näyttämään työntekijöiden edun mukaiselta, SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlsten sanoo. 

Pääluottamusmies painotti, että kesälomat voitaisiin pitää kesälomakaudella, jos yritykseen palkattaisiin kesätyöntekijöitä. Työnantajan mukaan kesätyöntekijöitä ei voitu palkata vakituisten työntekijöiden työtehtävien vaativuuden vuoksi. Pääluottamusmies nosti esiin kesätyöntekijöiden aiemmin toimineen kyseisissä työtehtävissä. Myös hänet itse oli aikoinaan siirretty uutena kesätyöntekijänä juuri näihin tehtäviin. 

– Työnantaja esitti, että osassa toimintaa voidaan käyttää kausityöntekijöitä, mutta prosessin operaattoreiden korvaaminen kesätyöntekijöillä ei ollut mahdollista työn haastavuuden takia. Keskustelun edetessä kävi selväksi, että työnantaja pitää kiinni näkemyksestään, eikä ole valmis joustamaan, Vahlsten summaa. 

Asiasta laadittiin erimielisyysmuistio, johon kirjattiin työnantaja- ja työntekijäpuolen eriävät kannat asiaan.  

Lomakauden ulkopuolelle sijoittuvan vuosiloman lisäksi erimielisyys koski myös siitä maksettavaa korvausta. Työnantajan mielestä vuosilomalain ja tuotannon kausiluonteisuuden perusteella työnantajalla ei ollut velvollisuutta maksaa ylimääräistä korvausta lomakauden ulkopuolella pidetyistä lomista. Myös tämä kirjattiin erimielisyysmuistioon. 

Korotetut lomarahat maksuun 

Erimielisyysmuistio siirtyi liittojen eli SEL:n ja ETL:n välisiin neuvotteluihin. Neuvotteluissa työnantaja piti edelleen kiinni näkemyksestään, jonka mukaan tuotanto ei mahdollistanut kesälomien pitämistä kesälomakaudella. Työnantajan mielestä yrityksellä ei myöskään ollut velvollisuutta maksaa korotettua lomarahaa. 

Työnantajaliiton edustaja esitti, että lomat voidaan työn kausiluonteisuuden perusteella siirtää pidettäväksi lomakauden ulkopuolelle, ja että lomarahaa ei tarvitse maksaa korotetusti kuin yhden viikon osalta.  

– Työntekijät eivät pitäneet tätä kohtuullisena, sillä lomat olisi ollut mahdollista järjestää myös lomakaudelle työnantajan niin halutessa, Vahlsten kertaa. 

Neuvotteluiden päätteeksi sovittiinkin, että lähtökohtaisesti lomat pidetään lomakaudella ja jos tämä ei ole mahdollista, lomakauden ulkopuolella pidetyistä lomista maksetaan korotettua lomarahaa. 

– Työnantajan melko tiukastakin kannasta huolimatta saimme lisäksi sovittua, että edellisvuoden lomien osalta työnantaja maksaa työntekijöille korotettua lomarahaa takautuvasti. Asiasta tehtiin myös paikallinen sopimus. Näin tulevaisuudessa toimitaan yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti, Vahlsten painottaa.

Teksti: Taru Salovaara, kuva: Maria Björklund

Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 10.2.2023 Elintakeessa 1/2023.