Useissa nepalilaisissa ravintoloissa poljetaan vakavasti työntekijöiden oikeuksia, Helsingin Sanomien selvitys paljastaa.
Ammattiyhdistysliike on vuosien ajan pitänyt esillä työehtojen polkemiseen liittyviä riskejä. Työpaikoilta saadut tiedot ovat jo pitkään kertoneet, että ongelmia on paljon ja ne ovat isoja.
– Nyt julkisuuteen tulleet työntekijöiden hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, alipalkkausta ja veronkiertoa sisältävät esimerkit ravintolatoiminnassa ovat karu esimerkki yhteisten työehtojen kunnioittamisen ja valvonnan tärkeydestä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta katsoo.
SAK:n tavoitteet seuraavan hallituksen ohjelmaan puuttuvat juuri näihin epäkohtiin. Alipalkkauksen kriminalisointi, harmaan talouden vastaiset toimet, ammattiliittojen kanneoikeus työehtojen rikkomiseen liittyvissä asioissa, työsuojelun resurssien ja toimivallan kasvattaminen sekä tilaajavastuulain ja yritysvastuulain muutokset ovat kaikki SAK:n tavoitelistalla.
– Olemme toistaneet näiden toimenpiteiden tarpeellisuutta jo hyvin pitkään. On hämmästyttävää, että samaan aikaan, kun työehtoja poljetaan surutta, poliittinen keskustaoikeisto on esittänyt toistuvia heikennyksiä työntekijän asemaan. On selvää, että kahden viikon kuluttua eduskuntavaaleissa äänestetään myös työelämän suunnasta, Eloranta sanoo.
SAK vaatii, että hallitusohjelmassa on sovittava kiireellisesti hallinnonalat ylittävästä työsuojeluohjelmasta, jossa on työmarkkinaosapuolten sekä työ- ja elinkeinoministeriön, sisäministeriön ja valtionvarainministeriön edustus. Työehtojen valvontaan on osoitettava lisää määrärahoja sekä lainsäädäntömuutokset vastuiden ja rangaistusten saattamiseksi tilanteen tasalle on laitettava liikkeelle heti.
Työehtojen valvonnan ja työsuojelun parantamiseksi SAK vaatii, että alipalkkaus kriminalisoidaan. Mikäli työnantaja maksaa yleissitovan työehtosopimuksen alittavaa palkkaa, menettely tulee katsoa virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi, joiden valvontavastuu on säädettävä osaksi aluehallintoviranomaisten lakimääräisiä tehtäviä.
– Kuten nyt esiin nousseet esimerkit osoittavat, yksittäisellä työntekijällä on usein olemattomat mahdollisuudet puuttua työehtojensa epäkohtiin. Tämän vuoksi ammattiliittojen kanneoikeus on saatava lakiin, Eloranta vaatii.
Myös työturvallisuusrikosten maksimirangaistusasteikkoa on nostettava nykyisestä puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Esimerkiksi omaisuus- ja ympäristörikoksiin nähden työturvallisuuden rikkomisesta seuraavat rangaistukset ovat selvästi alhaisemmalla tasolla.
– Harmaan talouden torjuntaan olemme esittäneet tyyppihyväksyttyjen online-kassajärjestelmien pakollisuutta sekä veronumeron käyttöä rakennusalan tapaan myös muilla toimialoilla. Tilaajan vastuuta alihankkijoidensa veroista, sosiaali- ja työeläkemaksuista sekä työntekijöiden palkoista on myös laajennettava. Näistä ja muista työoloja sekä ihmisoikeuksia suojelevista esityksistä meillä on olemassa valmiit toimintaesitykset. Keinoja on, jos vain on tahtoa, Jarkko Eloranta korostaa.