Muutosturva avittaa takaisin työelämään

Tunnetko muutosturvan? Huolehdi, että saat ja käytät kaikki sinulle kuuluvat muutosturvan edut.

Muutosturva on kokoelma konsteja, joilla on tarkoitus auttaa irtisanottua työntekijää pääsemään mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään. Muutosturvaan liittyviä määräyksiä on useassa eri laissa.

Muutosturva koskee työntekijöitä, joiden työsuhde päättyy tai jotka lomautetaan taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestämisestä johtuvista syistä.

Muutosturvaan ovat oikeutettuja niin vakituiset kuin määräaikaiset ja lomautetut työntekijät, mutta osa muutosturvan kohdista koskee vain pitempään samassa yrityksessä työskennelleitä. Saadakseen muutosturvan kaikki edut irtisanotun pitää ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon.

Myös työnantajan koko ja irtisanottavien määrä vaikuttaa siihen, mitkä muutosturvan osat tulevat käyttöön.

1. Suunnitelma ja tiedotusta

Jos työnantaja on yhteistoimintalain piirissä eli yrityksessä on työsuhteessa säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, muutosturva määrää työnantajan pitämään erityistä huolta tiedottamisesta muutostilanteessa.

Kun yhteistoimintaneuvottelut eli nykyiseltä nimeltään muutosneuvottelut koskevat vähintään kymmenen henkilön irtisanomista, työnantajan pitää tehdä henkilöstön kanssa toimintasuunnitelma siitä, miten heidän uudelleentyöllistymistään edistetään. Työnantajan pitää myös ilmoittaa TE-toimistoon paitsi muutosneuvotteluiden alkamisesta myös työntekijöiden työsuhteiden päättymisestä.

2. Palkallista vapaata työnhakuun

Irtisanotulla työntekijällä on oikeus pitää irtisanomisajallaan palkallisia vapaapäiviä työnhakua varten. Vapaat saa käyttää esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatimiseen, työvoimakoulutukseen tai oma-aloitteiseen työnhakuun ja työhaastatteluissa käymiseen.

Vapaapäiviltä maksetaan täysi palkka. Ennen vapaan pitämistä siitä pitää ilmoittaa työnantajalle hyvissä ajoin, eikä vapaiden pitämisestä saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

Vapaapäivien määrä riippuu irtisanomisajan pituudesta:

• Enintään kuukauden irtisanomisaika: 5 työpäivää
• Enintään 4 kuukautta: 10 työpäivää
• Yli 4 kuukautta: 20 työpäivää

Kun irtisanottavia on alle kymmenen, työnantajan pitää kertoa työntekijöille työllistymisajan tukipalveluista ja ilmoittaa TE-toimistoon muutosneuvotteluiden alkamisesta.

3. Parempi työttömyysturva

Muutosturvan piirissä olevalla henkilöllä on oikeus monenlaisiin TE-toimiston palveluihin. Keskeisin näistä on yhdessä TE-toimiston työntekijän kanssa laadittava työllistymissuunnitelma. Lisäksi tarjolla on infotilaisuuksia, koulutusta ja neuvontaa.

Työllistymissuunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palveluiden ajalta voidaan maksaa korotettua työttömyysturvaa. Sitä voi saada enintään 200 päivältä.


4. Koulutusta ja valmennusta

Muutosturvaan kuuluu myös työnantajan velvollisuus tarjota irtisanottaville työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta. Tämä velvollisuus toteutuu, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkeä ja työntekijä on ollut samassa paikassa töissä vähintään viisi vuotta.

Valmennuksen tai koulutuksen pitää vastata arvoltaan joko työntekijän omaa palkkaa kuukauden ajalta tai toimipaikan keskimääräistä kuukausiansiota. Näistä valitaan se, joka on suurempi.

Tavallisesti työnantaja hankkii koulutuksen, mutta työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia, että työntekijä hankkii koulutuksen itse ja työnantaja maksaa sen.

Valmennus tai koulutus pitää toteuttaa ennen kuin irtisanomisajan päättymisestä on kulunut kaksi kuukautta. Jos koulutus jää tarjoamatta, työnantaja joutuu maksamaan työntekijälle koulutuksen arvoa vastaavan korvauksen.

5. Jatkuva työterveyshuolto

Muutosturvan ansiosta työntekijän työterveyshuolto ei lopu heti, vaikka työt loppuvat. Työnantajan pitää järjestää työterveyspalvelut vielä kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisen jälkeen. Työterveyshuolto tulee järjestää samantasoisena ja laajuisena kuin työsuhteessa oleville.

Kuten koulutuksen tarjoaminen, tämäkin osa muutosturvaa koskee vain työnantajia, jotka työllistävät yli 30 henkeä, ja työntekijöitä, jotka ovat olleet samassa firmassa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta.

Oikeus työterveyshuoltoon ei jatku, jos irtisanottu työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle pysyvään tai vähintään 6 kuukautta kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen ja uuden työnantajan työterveyshuollon piiriin.

6. Oikeus päästä takaisin

Elintarvikealan työehtosopimusten mukaisesti työnantajalla on velvollisuus ottaa irtisanomansa työntekijät takaisin töihin, jos työnantaja aikoo yhdeksän kuukauden sisällä irtisanomisista palkata uutta väkeä. Työnantajan on tässä tilanteessa tarjottava töitä ensin irtisanotuille.

Toisin kuin monet muut muutosturvan kohdat, työnantajan takaisinottovelvollisuus ei koske määräaikaisia työsuhteita kuin poikkeustapauksissa. Näin voi olla esimerkiksi, jos työntekijän määräaikaisia työsopimuksia on ketjutettu niin, että ne tulkitaan toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi.

Vaikka työnantajalla on velvollisuus tarjota työpaikkaa, työntekijän ei ole pakko ottaa sitä vastaan.


Yli 55-vuotiaille tulossa lisää muutosturvaa

Sanna Marinin hallitus valmistelee yli 55-vuotiaille irtisanotuille uutta muutosturvarahaa ja muutosturvakoulutusta. Tarkoitus on helpottaa ikääntyneiden tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työllistymistä sen jälkeen, kun työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu eläkeputki poistuu asteittain.

Uusi muutosturva koskisi irtisanottua työntekijää, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta ja joka ilmoittautuu TE-toimistoon 60 päivän sisällä irtisanomisestaan.

Hallitus esittää, että työnantaja maksaisi irtisanotulle kuukauden palkkaa vastaavan muutosturvarahan. Sen saisi, vaikka työllistyisi heti irtisanomisen jälkeen uuteen työpaikkaan. SAK korostaa, että muutosturvaraha ei saisi vaikuttaa työttömyysturvaan.

Työnantajan kustantaman muutosturvakoulutuksen arvo puolestaan vastaisi kahden kuukauden palkkaa. Koulutuksen hankkisi esityksen mukaan TE-toimisto.

SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen pitää hallituksen uutta pakettia laihana lohtuna työttömyysturvan lisäpäivien poistuessa. Hän muistuttaa, että mitä lähempänä eläkeikää irtisanottu työntekijä on, sitä vaikeampaa hänen on työllistyä.

– Tulevaisuudessakin työuran loppupäässä olevia työntekijöitä tullaan irtisanomaan ja he joutuvat työttömäksi. Siksi on tärkeää, että myös jatkossa on olemassa viimesijaisena keinona kuntien tarjoama velvoitetyö.

Velvoitetyöstä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja sen ansiosta ikääntynyt työtön voi säilyttää ansiopäivärahan eläkeikään asti, eikä hän putoa pelkän perusturvan varaan.

Työttömyysturvan lisäpäivät eivät poistu jo lisäpäivillä olevilta työttömiltä. Lisäpäivien ikärajat nousevat vuosina 2023 ja 2024. Jos työntekijä on syntynyt vuonna 1965 tai sen jälkeen, hänellä ei ole enää oikeuttaa lisäpäiviin.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.


Teksti: Tua Onnela
Kuva: Jarno Mela/Lehtikuva