Israel kontrolloi, kuinka paljon ruokaa Gazaan pääsee sekä sitä, mitä ruokaa Gazassa voidaan tuottaa. Ihmisillä Gazassa ei ole tällä hetkellä juuri mitään syötävää.

Se, että saisi syödäkseen edes palan leipää, on tällä hetkellä vaikeaa palestiinalaisalueisiin kuuluvalla Gazan kaistaleella. Israel pommitti Gazassa toimineet leipomot sodassa. Leipominen itse on myös muuttunut erittäin työlääksi ja usein mahdottomaksi, koska suurin osa ihmisistä on joutunut pakenemaan pommituksia, pois kodeistaan.

Gazasta kotoisin oleva Majed Abusalama sanoo, että gazalaiset palasivat käyttämään perinteisiä mutauuneja, joissa leipä paistetaan ulkona tulella. Leipomisesta mahdotonta tekee se, ettei jauhoja ole. Israel estää elintarvikkeiden tuontia Gazaan. Tilanne on pahin pohjoisessa, jossa jauhoja ei enää ole. Jos niitä etelässä joskus onkin, poltettavaa ei välttämättä löydy mistään. Ihmiset yrittävät kaivaa maasta juuria, jotta he voisivat lämmittää uunia. Israel tuhosi myös puut.

Ihmiset Gazassa ovat nähneet nälkää kuukausia.

Sodankäyntiä ruualla

Majed Abusalama on syntynyt ja kasvanut Jabalian pakolaisleirissä, joka sijaitsee pohjoisessa Gazassa. Hän lähti Gazan kaistaleelta kymmenen vuotta sitten. Nykyisin hän työskentelee Tampereen yliopistossa Palestiina-tutkimusryhmässä. Hän selvittää, miten Israel hallitsee Gazassa asuvia palestiinalaisia ruuan kautta.

– Israel ei salli useiden elintarvikkeiden tuloa Gazaan. Israel myös tuhoaa ruokaa, kuten viljelijöiden peltoja, Gazassa.

Lokakuussa Hamas-järjestö hyökkäsi Gazan kaistaleelta Israeliin. Israel vastasi hyökkäykseen esimerkiksi pommittamalla kokonaisia asuinalueita Gazassa. Majed Abusalama sanoo, että ruoka on osa Israelin sodankäyntiä. Esimerkiksi niin, että Israel päästää Gazaan vain pienen osan ruuasta, joka siellä tarvittaisiin. Tällainen sodankäynti vaikuttaa kaikkiin Gazassa.

– Ihmisillä on todella nälkä.

Abusalaman perheenjäseniä on Gazan pohjoisosassa.

– Serkkuni kertovat, että suurin osa heistä on menettänyt 15–25 kiloa painostaan. Heillä ei ole ruokaa, joten he eivät syö, paitsi ehkä kerran kahden tai kolmen päivän aikana.

Kun jauhot ovat loppu, ihmiset joutuvat syömään eläimille tarkoitettua ruokaa.

– He murskaavat sitä ja tekevät siitä jauhoa.

Hamasin hyökkäys Israeliin voidaan nähdä reaktiona ahtaisiin ja väkivaltaisiin oloihin, jotka Israel on luonut Gazan kaistaleelle. Israel miehitti Gazan vuonna 1967 ja saartoi sen muurilla vuonna 2007.

Myös ruualla hallitseminen alkoi kauan sitten. Kansalaisjärjestö Gisha kokosi vuonna 2010 listan, jonka mukaan saarron läpi Gazaan eivät pääse esimerkiksi monet mausteet, pähkinät ja siemenet ja useat makeiset, kuten suklaa. Kiellettyä on myös erilaisten ruuantuotantoon liittyvien asioiden, kuten joidenkin kalastusvälineiden ja maatilan eläinten tuominen.

Israelin kontrolli ylettyy jokaiseen yksityiskohtaan. Israelilla on tieto siitä, kuinka monta kaloria Gazaan pääsee kussakin ruokaa kuljettavassa rekkalastissa. Alueelle on pitkään päästetty paljon vähemmän ruokaa kuin siellä tarvittaisiin.

– He antoivat minimaalisesti, kolmasosan siitä, mitä ihmiset tarvitsisivat.

Sitruspuut ovat poissa

Israel on tuhonnut ruuantuotannon mahdollisuuksia Gazassa esimerkiksi suihkuttamalla rikkakasvien torjunta-aineita palestiinalaisten viljelijöiden maille muurin läheisillä seuduilla. Tuulen mukana levitessään aineet vaurioittavat viljelmiä muuallakin. B’Tselem-keskuksen viljelijöiden tietojen mukaan aineet aiheuttavat vakavia vahinkoja kasveille ja tuhoavat satoja.

Gazan kaistaletta ympäröivän muurin vierellä, Gazan alueella, on Israelin perustama puskurivyöhyke. Alueella tuotettiin ennen sitrushedelmiä myös vientiin. Puskurivyöhykkeellä sitruspuita ei ole. Israel tasoitti maan turvallisuussyihin vedoten. Puskurivyöhyke valtaa nykyisin noin 27 prosenttia mahdollisesta viljelysalasta Gazan kaistaleella.

Majed Abusalama muistuttaa, että Gazan asukkaat yrittivät vuosia, rauhanomaisissa mielenosoituksissa, murtaa saartoa ja sitä kautta vaatia turvallisia olosuhteita esimerkiksi viljelyyn.

Ketä tahansa palestiinalaista, joka lähestyy puskurivyöhykettä, voidaan ampua. Mielenosoittajaa ja viljelijääkin voidaan ampua. Merelläkin on rajoituksia. Gazalaiset kalastajat saavat kalastaa vain kolmen tai kuuden kilometrin päässä rannasta. Jos he menevät pidemmälle parempien kalasaaliiden lähelle, myös heitä saatetaan ampua.

Tuhotut tilat, tapetut kanat

Sitrushedelmien lisäksi Gazassa on kasvatettu vientiin kukkia ja mansikoita. Molemmat pitäisi saada liikkeelle nopeasti. Usein ne eivät pääse ajoissa läpi rajalla olevasta Israelin tarkastuspisteestä, ja paikallisilla markkinoilla ne pitää myydä suunniteltua halvemmalla.

Saarto vaikuttaa gazalaisten työmahdollisuuksiin ja toimeentuloon, ja sitäkin kautta siihen, mitä he syövät. Jos palestiinalaiset saavat mieluista ruokaa, se on usein kasvisruokaa, kuten falafelia, pavuista valmistettua fulia ja hummusta. Nyt ful on mainituista ainoa, josta voi edes haaveilla; ihmisillä saattaa olla vielä vähän papuja tallessa.

Lihaa on Gazassa syöty harvoin, koska se on kallista. Tällä hetkellä Gazassa on vain vähän ruokaa myytävänä. Hinnat ovat nousseet kohtuuttomiksi. Banaani maksoi ennen euroina ajateltuna 10 senttiä, nyt se maksaa 1,5 euroa.

Gazan asukkaista 80 prosenttia oli riippuvaisia järjestöjen jakamasta ruoka-avusta jo ennen viime lokakuuta. Suurin avustusjärjestö on YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA, joka on harvoja järjestöjä, jotka vielä alkuvuodesta pystyivät toimittamaan ruokaa Gazaan. Silti Suomi keskeytti tukensa UNRWA:lle tammikuussa.

– Suomi siis osallistuu ihmisten nälkiinnyttämiseen silloin, kun pitäisi edistää ihmisoikeuksia, Majed Abusalama toteaa.

Monilla perheillä Gazassa oli ennen kotitila, mutta Israel tuhosi sodassa nekin.

– He tuhosivat kaikki maatilat, jotka meillä oli alueella. Kanatkin tapettiin, jotta emme saa syödä munia.

Ajatus siitä, millainen Gazan kaistaleen maaperä on sodan jäljiltä, on huolestuttava.

Abusalama toivoo elintarvikealan työntekijöiltä solidaarisuutta palestiinalaisille – jokaisella on mahdollisuus näyttää tukensa esimerkiksi mielenosoituksissa. Onhan nälän käyttäminen aseena yksi julmimmista asioista, mitä sodassa voidaan tehdä.

– Kyseessä on kollektiivinen rankaiseminen. Ihmisiä rankaistaan vain siitä, että he ovat palestiinalaisia, jotka asuvat Gazassa.

Tärkeintä, mitä ruokaturvan takaamiseksi pitäisi tapahtua, olisi Abusalaman mukaan se, että Israelin harjoittama asuttajakolonialismi ja palestiinalaisten arkielämään kuuluvien yksityiskohtien julma hallitseminen loppuisi. Suomi voi auttaa lopettamalla asekaupan Israelin kanssa ja kieltämällä israelilaisten tuotteiden maahantuonnin.

Teksti ja kuva: Hanna Hirvonen

Kuvassa: Gazalaisten pitäminen nälässä on osa Israelin sodankäyntiä, sanoo tutkija Majed Abusalama Tampereen yliopiston Palestiina-tutkimusryhmästä.