Luottamusmies, EWC-edustaja, sosiaalisihteeri, liittosihteeri ja lukuisia kansainvälisiä luottamustehtäviä. Eläkkeelle jäävä SEL:n pitkäaikainen liittosihteeri Henri Lindholm muistelee SEL-vuosiaan lämmöllä.

Henri Lindholmin tarina elintarvikealalla ei ole aivan perinteinen.

– Olin nuorena yliopisto-opiskelija. Leiras haki opiskelussaan taukoa pitäviä nuoria miehiä töihin lääketehtaalle. He hakivat nimenomaan miehiä, koska valmistivat hormoniehkäisimiä, joiden parissa naiset eivät voineet työskennellä.

– Tein Leiraksen kanssa kuuden kuukauden työsopimuksen ja ajattelin, että en missään nimessä jatkaisi pidempään. Tarkoituksenani oli pohtia, mitä pidemmällä tähtäimellä haluan tehdä.

Lääketehdas kuului historiansa takia SEL:n työehtosopimuksen piiriin ja sitä kautta Henri Lindholm sai ensikosketuksen myös elintarvikealan työntekijöiden ammattiliittoon.

Aikoinaan Turussa oli viisi Huhtamäki-yhtymän tehdasta ja Artukaisen teollisuusalueella toimineet Jalostaja ja Marli noudattivat SEL:n työehtosopimusta. 1960-luvulla Leiraksen lääketehdas toimi samalla tontilla ja alueen työntekijöillä oli yhteinen ammattiosasto. Oli sovittu, että isompi toimiala määrittelee työehtosopimuksen ja elintarvikealan ollessa suurempi noudatettiin SEL:n työehtosopimusta.

– Vaikka voimasuhteet ovat sittemmin muuttuneet, SEL:n työehtosopimuksella on jatkettu. Tämä on myös aina ollut työntekijöiden toive, Lindholm kertoo.

Henri Lindholmin ura lääkeyhtiössä ei päättynyt puolen vuoden jälkeen, kuten hän oli suunnitellut. Työsopimuksen ollessa katkolla työpaikalla käytiin työtaistelua, ja Lindholm päätti, ettei voi lähteä työpaikasta sellaisessa tilanteessa.

– Tein uuden kuuden kuukauden työsopimuksen ja tulin valituksi osaston luottamusmieheksi silloiselle talon suurimmalle osastolle. Luottamusmiehen tehtävä vei mukanaan ja teki minusta tehdastyöläisen.

Kansainvälisiin tehtäviin

Henri Lindholm työskenteli lääketehtaalla vuodesta 1989 vuoteen 2001 saakka.

– Toimin tehtaalla pakkaus- ja valmistustehtävissä. Vuonna 1994 tulin valituksi varapääluottamusmieheksi ja jatkoin samalla osaston luottamusmiehenä. Vuoden 2001 alussa minut valittiin pääluottamusmieheksi, mutta siinä tehtävässä ehdin toimia vain muutaman kuukauden ennen kuin toimitsijan paikka liitossa yllättäen avautui.

Vuonna 2001 SEL:n palkkasihteeri Seppo Peltonen vaihtoi alaa ja Pauli Konttinen siirtyi sosiaalisihteeristä palkkasihteeriksi. Samaan aikaan liitossa haettiin vahvistusta kansainvälisten asioiden osaamiseen.

– Olin toiminut viisi vuotta EWC-edustajana ja kansainväliset asiat kiinnostivat minua silloin ja kiinnostavat edelleen. Uskon, että tulin valituksi, koska minulla oli sellaista osaamista, jota liitossa juuri sillä hetkellä kaivattiin. Kansainvälisten asioiden tehtävät yhdistettiin sosiaalisihteerin tehtäviin ja aloitin SEL:n sosiaalisihteerinä vuonna 2001.

Kansainväliset tehtävät saivat jatkoa Lindholmin tultua valituksi SEL:n liittosihteeriksi vuonna 2006. Liiton puheenjohtajan kanssa tehtiin työnjako, jonka mukaisesti liittosihteeri edusti liittoa kansainvälisissä järjestöissä.

– Olen taustaltani kaksikielinen, mikä on helpottanut erityisesti pohjoismaista yhteistyötä.

Liittosihteerinä Lindholm aloitti SEL:n edustajana SAK:n kansainvälisten asioiden valiokunnassa, jonka puheenjohtajaksikin hänet myöhemmin valittiin.

– Vaikka SEL ei ollut isoimpia toimijoita kansainvälisissä ympyröissä, minut valittiin Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin hallitukseen ja sittemmin SASKin puheenjohtajaksi. SASKin puheenjohtajana ehdin toimia noin 10 vuotta. Uskon, että taustani ja aito kiinnostus kansainväliseen toimintaan vaikuttivat valintaan, Lindholm pohtii.

Elintarvikealan arvostus noussut

Vuosikymmenten aikana elintarvikeala ja suomalainen työelämä ovat muuttuneet paljon. Henri Lindholm arvioi suurimmaksi muutokseksi muunkielisten työntekijöiden määrän lisääntymisen.

– Muunkielisten työntekijöiden osuus työpaikoilla on noussut voimakkaasti. Työvoiman riittävyyden kannalta se on ehdottomasti hyvä asia, mutta samalla se luo omat haasteensa ammattiyhdistysliikkeelle ja työyhteisöille. On huolehdittava siitä, että yhteisen kielen puute ei johda työntekijän hyväksikäyttöön tai työturvallisuuden vaarantumiseen.

Myös tehokkuusvaatimukset työssä ovat lisääntyneet.

– Automatisaation ja suurempien yksiköiden ansiosta sama tulos tehdään paljon pienemmällä porukalla kuin parikymmentä vuotta sitten. Mitä pienemmällä henkilöstömäärällä työt tehdään, sitä kovemmalle työntekijät joutuvat, Lindholm toteaa.

– Usein puhutaan vain siitä, että automatisaation myötä menetetään työpaikkoja. Toisaalta automatisaatio voi monipuolistaa työtehtäviä ja synnyttää uusia työpaikkoja, Lindholm jatkaa.

Lindholm arvioi elintarvikealan arvostuksen lisääntyneen oman työuransa aikana.

– Positiivista on se, että kotimaisen elintarvikesektorin merkitys ymmärretään paremmin ja ruuasta ollaan kiinnostuneita eri tavalla kuin aiemmin. Erityisesti nuoria kiinnostaa, missä ja millaisissa oloissa ruoka on valmistettu.

Katse kohti tulevia vuosia

Pitkältä työuralta on kertynyt valtavasti kokemuksia, hyviä muistoja ja ystäviä. Yhtenä mieleenpainuvimpana Henri Lindholm nostaa esiin elintarvikealan työntekijöiden vuoden 2010 työehtosopimusneuvottelut.

– Vuoden 2010 tes-neuvottelut olivat pitkä ja tuskastuttavakin prosessi, mutta sopimus syntyi lopulta. Mieleeni ovat jääneet myös esimerkiksi SEL:n 100-vuotisjuhlat vuonna 2005 sekä monet kansainvälisten tehtävien matkat. Niillä reissuilla olen nähnyt asioita, joita en olisi muutoin nähnyt. Ne ovat olleet mieleenpainuvia kokemuksia.

Eläkesuunnitelmiaan Lindholm ei ole kovin tarkasti ehtinyt vielä miettiä. Vuodenvaihteessa hän jää lomalle ja virallisesti hän siirtyy eläkkeelle ensi heinäkuun alusta.

– Viimeiset 20 vuotta on painettu aika lailla yhtäjaksoisesti eikä ole ollut oikein aikaa miettiä mitä sitä vielä haluaisi elämässään tehdä. Yhteiskunnallinen toiminta voisi kiinnostaa, mutta millä tavalla, sitä en vielä tiedä.

– Tulen varmasti seuraamaan kansainvälisiä asioita aktiivisesti myös eläkkeellä ollessani. Olen aina ollut kiinnostunut eri maiden kulttuureista ja siksi matkustelu on itselleni tärkeää ja antoisaa. Työn puolesta on tullut matkusteltua paljon, mutta siviilipuolen matkustelu on jäänyt. Nyt on aikaa siihenkin, Lindholm pohtii.

Henri Lindholm kiittää selliläisiä yhteistyöstä ja lähettää terveiset:

– Olkaa periaatteellisia asioista, joita ajatte. Muistakaa myös välillä kyseenalaistaa omia näkemyksiänne. Sopimalla pääsee aina pidemmälle kuin riitelemällä. Yksi asia, joka valitettavan usein unohtuu, on se, että selliläinen on vastuullisessa työssä. Työmme vaatii vahvaa etiikkaa, sillä jonkun suuhun päätyvän ruuan ja juoman on oltava priimaa. Olkaa ylpeitä tekemästänne työstä.

Teksti: Taru Salovaara, kuva: Sami Turunen

Kuvassa: Henri Lindholm ja Veli-Matti Kuntonen keskustelivat SEL:n ja Teollisuuden
palkansaajien yhteistyöstä TP:n silloisen pääsihteerin Matti Hirvolan kanssa vuonna 2018.