Tätä kirjoittaessa SAK:laisten liittojen päättävät elimet, hallitukset ja valtuustot, valmistautuvat historialliseen yhteiseen tapaamiseen, jonka aiheena on Juha Sipilän hallituksen työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli.
Sipilän hallitus on joutunut jo perumaan pitkän listan omia esityksiään. Osan siksi, että ne ovat olleet yksinkertaisesti kelvottomia toteuttaa tai sitten eduskunnan perustuslakivaliokunta on tyrmännyt ne perustuslainvastaisina.
Hallitus on kuitenkin valitettavasti onnistunut koulutusta ja työelämää koskevissa leikkauksissa. Huolimatta Sipilän itsensäkin ennen vaaleja antamista lupauksista, koulutuksesta on leikattu kaikilta tasoilta. Se onkin ollut ainoa asia missä hallitus on ollut tasapuolinen: koulutuksesta on leikattu niin yliopistoilta kuin ammatillisesta koulutuksestakin. On syöty Suomen tulevaisuuden eväitä, myös elintarvikealan tulevaisuuden eväitä. Tästä luulisi elintarvikealan työnantajienkin olevan huolissaan.
Työelämää koskevia leikkauksia Sipilän hallitus ei aivan saanut laajalla rintamalla tahtomallaan tavalla läpi. Julkisen puolen lomarahoja hallitus pystyi leikkaamaan pakkolakiuhkailulla, mutta kaikkia pakkolaeilla aikomiaan heikennyksiä se ei pystynyt viemään maaliin.
Sipilän suurimmat kyykyttämiskaavailut kaatuivat työntekijöiden vastustukseen, eikä pelkästään SAKlaisten vaan myös STTK:laisten ja Akavalaisten työntekijöiden toimintaan.
STOP-mielenilmaus keräsi syyskuussa 2015 Helsinkiin yli 30 000 ihmistä vastustamaan hallituksen pakkolakeja. Mieltä osoitettiin myös työpaikoilla, joista lukuisat olivat mielenilmauspäivänä lakossa.
Hallitus on useaan otteeseen leikannut työttömiltä. Viimeisin leikkaus on aktiivimalli, joka leikkaa työttömyysturvaa, ellei työtön ole työllistynyt, saanut yrittäjätuloa tai osallistunut työllistymistä edistävään palveluun.
Järjestelmän järkyttävän byrokratian, joka osaltaan pudottaa ihmisiä pois heidän tarvitsemansa tuen parista, lisäksi ongelma on se, että vaaditaan osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin, joita ei ole tarpeeksi tarjolla.
Aktiivimallissa on vedottu Tanskan malliin. Suomen aktiivimallissa on tarjolla vain keppiä ja byrokratiaa. Tanskan mallin aktiivitoimet, joilla voidaan estää työttömäksi jäävien putoamista työelämän kelkasta, on kokonaan unohdettu.
On syytä muistaa, että yhtään uutta työpaikkaa ei hallituksen jo tekemillä työttömyysturvaleikkauksilla ole syntynyt. Eikä myöskään synny sillä, että työttömien asemaa kurjistetaan lisää ja heitä syyllistetään työttömyydestä.
SAKlaisen ja koko palkansaajakentän on syytä puolustaa työttömiä. Hallituksen on peruttava aktiivimallinsa ja peräydyttävä myös jatkosuunnitelmista, jotka heikentäisivät työttömien asemaa entisestään.