Liiton joka syksyiset valtakunnalliset luottamushenkilöpäivät ovat vakiinnuttaneet paikkansa SEL:n edunvalvonnan ajankohtaisfoorumina. Työpaikkojen luottamustehtävissä toimivat kokoontuvat luottamushenkilöpäiville paitsi keskustelemaan tulevasta, myös kuuntelemaan ja vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista työelämän asioista.

Tänä vuonna, kun työpaikoilla valitaan työsuojeluedustajat, käsiteltiin työsuojeluun liittyviä asioita, kuten korvaavaa työtä, osatyökykyisyyttä ja työterveysneuvotteluita. Esillä oli myös muita pinnalla olevia asioita aina nollatuntisopimuksista ja tasa-arvosta liiton uusiin toimintamuotoihin.

Luottamushenkilöpäivien painoarvoa liiton sisäisessä keskustelussa ja toiminnassa korostaa laaja osallistuminen. Suuret kiitokset kuuluvat päivien lähes 170 osallistujalle, jotka toimivat työpaikoilla erilaisissa luottamustehtävissä. Olen varma, että jokainen mukana ollut sai pontta ja näkemystä oman luottamustehtävänsä hoitamiseen. Samalla syntyy myös kokonaisvaltaista näkemystä siitä, miten meidän tulee liittona toimia.

Ensi syksynä teemana on varmasti vuoden 2021 tes-neuvotteluihin valmistautuminen. Millaisia asioita painotamme ja mihin jäsenemme työpaikoilla haluavat työehtosopimuksissa korjauksia?

Viimeaikaisten tapahtumien valossa voisi toivoa, että myös työpaikkatasolla suomalaisilla työnantajilla tapahtuisi jokin liikahdus neuvottelemisen suuntaan. Lantmännen Cerealian Kotkan tehtaan työntekijät vastustivat lokakuussa työnantajan sanelua työaikamallin yksipuolisesta muutoksesta usean päivän työnseisauksella.

Jostain voitaisiin ottaa oppia läntisestä naapuristamme Ruotsista. Voidaan syystä kysyä, olisiko ruotsalainen Lantmännen toiminut Ruotsissa vastaavalla tavalla eli vedonnut työnantajan määräysvaltaan pyrkimättä löytämään ratkaisua, joka olisi ollut molemmin puolin hyväksyttävissä. Ruotsalaiset ovat käsittääkseni menestyneet ihan hyvin mallillaan, jossa pyritään neuvottelemaan työpaikalla molemmin puolin hyväksyttävissä oleva ratkaisu.

Suomalaiselle työpaikkakulttuurille on hyvin ominaista, että työnantaja tekee yksipuolisia päätöksiä perustaen ne määräysvaltaansa. Jos asioihin vaikuttamiseen ei jätetä työntekijöille kuin yksi keino, jota Kotkassa työntekijät joutuivat käyttämään, niin silloin työnantaja on saanut sitä mitä on tilannut.

Toivottavasti edes Lantmännenin piirissä mietitään, olisiko ruotsalainen toimintamalli ollut sittenkin parempi.