Hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamisesta kelpaa kaikille, mutta keinot ovat toinen juttu. Esillä olleet eläkeputken poistaminen ja muu työttömyysturvan heikentäminen kuulostaa todella kummalliselta. Meillä on tällä hetkellä aiempaa enemmän ihmisiä työttömänä koronakriisin seurauksena ja tarve nimenomaan elvyttävään talouspolitiikkaan, joten on mahdoton nähdä mitään perusteita eläkeputken katkaisulle tai muille työttömyysturvan leikkauksille.

Tämä ei tarkoita, etteikö voisi yrittää etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja ikääntyvien työntekijöiden työmarkkina-aseman parantamiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. Nyt näyttää vaan siltä, että niillä, jotka voimakkaimmin ajavat eläkeputken poistamista ja työttömyysturvan heikennyksiä, on tavoitteena romuttaa työttömyysturvajärjestelmäämme ja ajaa työmarkkinoitamme kohti Amerikan mallia.

Jokainen voi katsoa uutisista, kuinka hyvin Amerikan malli on toiminut koronakriisin kourissa. On todella huolestuttavaa, miten voimakkaasti tänä päivänä nostetaan esiin ”jokainen pärjätköön omillaan” -ajatusta ja kaikki, jotka ovat eri mieltä, nimitetään kommunisteiksi tai vähintään yhteiskunnan kehityksen jarruiksi.

Edellä olevasta johtuen vaihtoehtoisten ja tasapainoisten ratkaisujen etsiminen niin eläkeputken kuin koko työttömyysturvan toteutustapojen osalta on erityisen vaikeaa. Oma vaikeusasteensa tulee myös työnantajakeskusjärjestö EK:n roolista. Ne työnantajatahot, joiden kynästä on lähtöisin EK:n nykyinen rooli, eivät uskoneet sellaisen ajan koittavan, että Suomessa on joku muu kuin oikeistohallitus.

Tämä näkyy nyt voimakkaana kipuiluna, kun EK ei pystykään toimimaan ”määräävänä lobbarina” maan hallitukseen päin. Tästä kipuilusta on kysymys esimerkiksi UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen avoimessa kirjeessä liittyen Kaipolan paperitehtaan lopettamiseen sekä Keskon toimitusjohtaja Mikko Helanderin ”Suomi on Kreikan ja Pohjois-Korean tiellä” -puheissa. No onhan se niinkin, että kun johtajalla on tarpeeksi suuret saappaat, niin on pirun vaikea myöntää veikanneensa väärää hevosta.

Nyt olisi tärkeää ja perusteltua löytää niitä nykyisin niin monen halveksumia kompromissiratkaisuja, jotka ovat laajalti hyväksyttävissä ja perusteluiltaan ymmärrettävissä. Tämän takia SAK:laiset liitot, SEL muiden mukana, olivat keväällä valmiita nopealla aikataululla sopimaan määräajaksi lomautusten helpottamisesta. Toivottavasti tätä ei työnantajapuolella ole tulkittu ay-liikkeen heikkouden osoituksena, sillä se olisi kallis virhetulkinta.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin, toteamus sopii koronakriisiinkin. Viimeisen puolen vuoden aikana kotimaisen ruuan ja koko elintarvikeketjun arvostus on kasvanut merkittävästi. Kotimaisuusaste on noussut ruuan kokonaiskulutuksessa, joka näyttää olevan seurausta siitä, että normaalia suurempi osa ruuasta on ostettu kaupasta, ravintoloiden ja merkittävän osan julkista ruokahuoltoa oltua hetken suljettuna.

Tämä osoittaa ravintoloiden ja julkisten keittiöiden kotimaisuusasteessa olevan paljon parantamista. On käsittämätöntä, kuinka paljon hankintoja tehdään edelleen pelkkä hintakriteeri edellä, pyrkimättä kokonaistaloudelliseen hyötyyn. Sen lisäksi, että valitsemme kaupan hyllystä kotimaista ruokaa, kysytään sitä myös ravintolassa ja vaaditaan sitä julkiselta ruokahuollolta. Tämä lienee yksi työllisyystoimi, jonka takana me kaikki elintarvikeketjussa mukana olevat voimme olla.