Helsingin Sanomat totesi viime viikolla pääkirjoituksessaan, että ay-liikkeen on syytä asemoida itsensä uudelleen. Pääkirjoituksellaan Hesari itse asemoi itsensä niiden työnantajatahojen tukijoihin, jotka haluavat kaataa yleissitovat työehtosopimukset ja näin heikentää monen alan vähimmäistyöehdot lainsäädännössä määritellylle minimitasolle.

Pääkirjoituksen pontimena oli se, kun SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta otti suoraan esille Iltalehden haastattelussa edellä mainittujen työnantajatahojen tavoitteet mahdollistaa lomarahojen, vuoro- ja arkipyhälisien, palkallisen vanhempainvapaan, pekkasten ja yli neljää viikkoa pidempien vuosilomien poistaminen sekä ylityökorvausten ja palkallisen sairausloman leikkaaminen. Ikävä kyllä lista on tosiasiassa vielä pidempi.

Helsingin Sanomat asettui Elorannan haastattelusta älähtäneiden työnantajien kanssa samalle kannalle, että SAK:n puheenjohtaja pelottelee aiheetta ja pelottelun tavoite on pitää kiinni ay-liikkeen vallasta. Työnantajatahojen älähdykset eivät olleet yllättäviä, vaan ne olivat täysin odotettuja, mutta valtamedian asettuminen samaan kelkkaan kieltämättä oli. Onko Hesarikin ajamassa työmarkkinoiden ”taksiuudistusta”, jonka toteutumisen jälkeen osa sen ajajistakin olisi sitä mieltä, että paskan myivät.

SAK:n puheenjohtaja sanoi Iltalehdessä sen, mikä on hänen ja meidän ammattiliittojen puheenjohtajien velvollisuus sanoa ääneen, eli mitkä asiat ovat työehtojen osalta nyt oikeasti uhattuna. Älähtäneet työnantajat vain alleviivasivat uhan todellisuutta leimaamalla puheet pelotteluksi ja jälleen kerran joksikin epämääräiseksi vallasta kiinni pitämiseksi.

Todettakoon nyt, että valta ei ole olennaista, vaan neuvotteluvoima ja siitä meidän työntekijöiden pitää kynsin hampain pitää kiinni. Meidän neuvotteluvoimamme perustuu joukkovoimaan, on siitä sitten itse kukin mitä mieltä tahansa. Siksi järjestäytymisellä ja ammattiliitossa yhdessä toimimisella on suora yhteys työehtoihin.

Se pitää paikkansa, että meidän ammattiliittojen on todellakin syytä asemoida itsemme uudelleen. Asemoida itsemme toimimaan tilanteessa, jossa osa työnantajista ei kunnioita mitään olemassa olevia työmarkkinarakenteita. Tästä uudelleen asemoitumisesta on kysymys SAK:n puheenjohtajan kommenteissa Iltalehdelle ja tätä uudelleen asemoitumista me tulemme jatkamaan.