Suomalaiset kunnat tekevät vuosittain hankintoja yli 20 miljardilla eurolla. Sunnuntaina valittavat uudet kunnanvaltuutetut pääsevät päättämään monen muun tärkeän asian lisäksi siitä, kuinka iso osa tästä rahasta jää Suomeen ja hyödyttämään omaa kuntaa tai lähialuetta.
Kuntapäättäjien vaikuttamisen paikka on kuntastrategia ja kunnan hankintastrategia, joiden käsittelyssä on syytä olla hereillä. Hankintastrategia on tärkeä linjapaperi, jolla kuntapäättäjät voivat konkreettisesti ohjata hankinnoista vastaavien virkamiesten työtä – tai jättää sen tekemättä.
Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta kuntien toiminnassa on paljon parantamisen varaa. Jokaisen kunnan on varmistettava, että sen työt teetetään reiluilla työehdoilla työehtosopimuksia noudattaen sekä kuntien omana työnä tehdyissä toiminnoissa että ulkopuolisilta toimijoilta ostetuissa hankinnoissa. Ei ole kestävää tai vastuullista politiikkaa, että työntekijöiden työehtoja heikennetään kilpailutusten, yksityistämisen tai ulkoistusten kautta.
Meitä elintarviketyöläisiä kiinnostavat luonnollisesti eniten kuntien ruokahankinnat. Julkisten elintarvikehankintojen arvo on noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Ruuan kotimaisuusaste on julkisissa keittiöissä keskimäärin hieman yli 80 prosenttia, mutta maakuntien ja kuntien väliset erot ovat suuret. Monella kunnalla onkin mahdollisuus lisätä merkittävästi kotimaista ruokaa keittiöissään.
Äänestäjien mielipide on selvä: kotimaisilla elintarvikehankinnoilla on kuntalaisten vahva tuki takanaan. SEL:n tammikuussa Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan peräti 93 % suomalaisista haluaa, että kunnan hankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.
Kuntapäättäjät eivät voi ohittaa äänestäjien selvää tahtoa. Suomalaiset haluavat, että kunnan keittiöissä – esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja palvelutaloissa – tarjotaan kotimaista ruokaa. Keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen julkisissa hankinnoissa ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää. Hankintalaki tai kuntien yhteiset hankintarenkaat eivät ole este, vaikka moni nykyinen kuntapäättäjäkin niin luulee.
Kilpailulainsäädäntö ei estä hankintojen ohjaamista kotimaisiin hankintoihin. Kotimaisuus tai paikallisuus eivät käy suoraan hankintakriteereiksi, mutta kunta voi itse päättää käyttämistään laatu- ja vastuullisuuskriteereistä. Oikein valitut kriteerit ohjaavat hankinnat kotimaisiin elintarvikkeisiin.
Kotimaisten hankintojen edut ovat kiistattomat: ne tuovat työpaikkoja ja verotuloja, mikä vahvistaa aluetaloutta ja antaa kunnille enemmän pelivaraa tuottaa laadukkaita julkisia palveluita. Kotimaiset ruokahankinnat vahvistavat koko suomalaista elintarvikeketjua, mikä parantaa Suomen ruokaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Koronakriisi on tehnyt näkyväksi, miksi on tärkeää, että Suomi ei ole tuontiruuan varassa kriisitilanteissakaan.
Jos et ole vielä äänestänyt, äänestä sunnuntaina kuntavaaleissa ehdokasta, joka lupaa toimia kotimaisten elintarvikehankintojen puolesta. Me kaikki hyödymme siitä.
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Kansan Uutisissa 11.6.2021.