Suomalaisista 93 % haluaa, että kunnan elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa. Kuusi prosenttia ei suosisi kotimaista ruokaa ja kantaansa ei osaa sanoa prosentti vastaajista, selviää SEL:n Taloustutkimuksella tammikuussa teettämästä kyselytutkimuksesta.

Tutkimukset kertovat kuntien kotimaisten elintarvikehankintojen kannatuksen nousseen tasaisesti jo ennen koronapandemiaa, sillä vuonna 2012 kannattajia oli 88 % ja vuonna 2017 90 % vastaajista.

– Kuntapäättäjät eivät voi ohittaa äänestäjien selvää tahtoa. Suomalaiset haluavat, että kunnan keittiöissä, esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja palvelutaloissa, tarjotaan kotimaista ruokaa. Keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen julkisissa hankinnoissa ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää. Hankintalaki tai kuntien yhteiset hankintarenkaat eivät ole este, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen painottaa.

Naisten keskuudessa kotimaisen ruuan kannatus on vielä korkeampaa kuin miesten. Tutkimukseen vastanneista naisista 96 prosenttia halusi, että kotimaista suositaan, vaikka se ei olisikaan edullisin vaihtoehto. Miesten kohdalla vastaava luku oli 90.

Ikäryhmistä eniten kotimaisen ruuan kannattajia on 50–64-vuotiaissa ja 65–79-vuotiaissa, joista 97 % vastasi kyllä. Vähiten kannatusta on alle 25–34-vuotiaissa, joista 86 % suosisi kotimaista.

Talouden vuositulot eivät näyttäisi vaikuttavan haluun suosia kotimaista ruokaa kuntien hankinnoissa, sillä kaikissa tuloryhmissä kotimaisen ruuan kannatus on 92–96 prosenttia. Vähiten kannattajia on kaikkein pienituloisimmissa eli alle 10 001 euroa vuodessa saavilla sekä toiseksi suurituloisimmissa eli 50 001–70 000 euroa vuodessa tienaavilla.

SEL haastaa kaikki kuntavaalien ehdokkaat ja tulevat kuntapäättäjät edistämään kuntien kotimaisia elintarvikehankintoja.

– Kotimainen ruoka työllistää, tuo verotuloja ja on aivan olennainen osa Suomen huoltovarmuutta, jonka merkitys on tullut koronakriisin myötä aiempaa näkyvämmäksi meille kaikille. Jokaisen kuntapäättäjän on syytä olla selvillä, millä kriteereillä kunnan hankinnat tehdään ja toimia aktiivisesti kotimaisten vastuullisten hankintojen puolesta, Kuntonen sanoo.

Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy puhelinhaastatteluina ajalla 11.–12.1.2021 ja 18.–19.1.2021. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1005 henkilöä, jotka edustavat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ± 3,2 prosenttiyksikköä. Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin: ”Pitäisikö kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa mielestänne suosia kotimaisia tuotteita, vaikka se nostaisi hankintahintaa?”.