11 miljardin lasku, joka kasvaa koko ajan

Yli 11 miljardia euroa. Se on valtavasti rahaa. Niin paljon kilpailukykysopimus on jo maksanut suomalaisille palkansaajille ja lasku kasvaa koko ajan. SAK käynnisti helmikuussa Kiky-kellon, joka kertoo palkansaajien kilpailukykysopimuksen takia menettämän rahamäärän. Summa nousee keskimäärin kahdella miljardilla eurolla vuodessa.

Muistat varmasti vielä vuonna 2016 syntyneen kiky-sopimuksen? Silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiristi kiky-sopimuksen työmarkkinajärjestöiltä uhkaamalla leikkauksilla ja pakkolailla, jos työehtoja leikkaavaa sopimusta ei tehdä.

Kiky-sopimuksella siirrettiin 2,05 prosenttiyksikköä työnantajamaksuja työntekijöiden maksettavaksi, pidennettiin työntekijöiden vuosityöaikaa 24 tunnilla ilman palkkaa sekä leikattiin julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaa kolmen vuoden ajan 30 prosentilla.

SEL ei lähtenyt mukaan kiky-sopimukseen, joten elintarvikealan työntekijöiden työaikaa ei pidennetty. Työntekijöiden maksettavaksi työnantajilta siirretyt sosiaalivakuutusmaksut ovat kuitenkin leikanneet myös jokaisen elintarvikealan työntekijän palkkaa vuodesta 2017 alkaen.

SAK:n ekonomisti Tatu Knuutilan mukaan kiky-maksujen siirto tarkoittaa kokopäivätyötä tekeville työuran aikana vähintään kymmenien tuhansien eurojen menetystä. SAK:laisten ammattiliittojen jäsenten mediaanituloilla työuran aikainen kustannus työntekijälle on noin 36 000 euroa.

SAK ja monet ammattiliitot, myös SEL, ovat esittäneet kiky-maksujen palauttamista takaisin työnantajien maksettavaksi. Se olisi myös yksi keino parantaa palkansaajien ostovoimaa, jota kiihtynyt inflaatio on heikentänyt. Nyt on oikea aika palauttaa kiky-maksut työnantajien maksettavaksi, sillä Suomen kustannuskilpailukyky on vahva ja työllisyysaste hyvä.

Jokainen meistä voi ajaa omaa asiaansa äänestämällä eduskuntavaaleissa puolueita ja ehdokkaita, jotka ovat työntekijän puolella muutenkin kuin juhlapuheissa. Eduskunnan ja uuden hallituksen kokoonpano ratkaisee, tehdäänkö päätöksiä tavalliset työntekijät muistaen vai pelkästään elinkeinoelämän etujen näkökulmasta.


Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Elintakeen 2/2023 pääkirjoituksena 24.3.2023.

Liity
jäseneksi