SAK selvitti: Pelkän peruskoulun käyneiden työllistyminen heikkoa – joka neljäs vuosi työttömänä

17.5.2017

Pelkän peruskoulun käyneet ovat töissä vain puolet työiästään, ilmenee SAK:n teettämästä tilastotutkimuksesta. Vain perusasteen suorittaneelle naiselle kertyy työvuosia keskimäärin 21, miehelle 24. Työura voi pisimmillään olla 47 vuotta eli ikävuodet 18–65.

Erot muihin koulutusasteisiin ovat hälyttäviä. Toisen asteen tutkinto nostaa työuran odotearvon miehillä yli 32:een ja naisilla yli 33 vuoteen. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräiset työurat kipuavat 36 vuoden tuntumaan tai sen yli.

SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen kehottaakin koulutuspoliitikkoja heittämään romukoppaan uskomuksen, että vähemmän koulutetut pääsisivät muita nopeammin työelämään.

- Perusasteen koulutuksen varassa olevat ihmiset tulevat viimeisinä työelämään ja poistuvat sieltä ensimmäisinä. Töihin meno viivästyy varsinkin naisilla, joiden työllisyys ylittää 50 prosenttia vasta 43-vuotiaiden ikäluokassa.

Peruskoulun varaan jääneille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta. Ammattikorkea- tai yliopistotutkinto puolittaa työttömyysvuosien määrän.

- Ainoastaan peruskoulun käyneellä jokaista kolmen vuoden työssäolojaksoa seuraa karkeasti laskien vuosi työttömyyttä. Perusasteen koulutuksen varassa työttömyydestä onkin vaikea päästä eroon, SAK:n Mikko Koskinen tähdentää.

Vain peruskoulun suorittaneiden nuorten mahdollisuudet työllistyä jäävät ensimmäisenä työttömyysvuonna 15 prosentin tuntumaan. Kun työttömällä on ikää enemmän kuin 55 vuotta, mahdollisuudet tipahtavat alle kymmenen prosentin.

Pelkän perusasteen koulutuksen varassa Suomessa on 613 000 työikäistä ihmistä. Edelleen jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuoren opinnot päättyvät peruskouluun.

- On turha kuvitella, että yllämme edes 72 prosentin työllisyysasteeseen, jos peruskoulun jälkeen tyhjän päälle jääneitä ei kannusteta jatkamaan opintoja. SAK on esittänyt oppivelvollisuusiän pidentämistä toisen asteen opintoihin ja nuorisotakuun vahvistamista, Koskinen muistuttaa.

Vaikka oppivelvollisuus pitenisi välittömästi, viimeiset peruskoulun varassa olevat työikäiset saavuttavat eläkeiän vasta 2050-luvulla.

- Matalasti koulutettujen määrä pysyy vielä pitkään suurena. Aikuiskoulutus onkin Suomessa ajateltava kokonaan uusiksi, Koskinen vaatii.

Aikuisten osaamista SAK kohottaisi muun muassa helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä sekä avoimen yliopiston tapaan toimivilla avoimilla ammattiopistoilla.

Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015 -tutkimuksen on tehnyt SAK:lle tilastotutkija Pekka Myrskylä. Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat.

Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta. Nelivuotinen hanke selvittää digitalisaation, globalisaation sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen vaikutuksia työelämään ja palkansaajien arkeen.


Lisätietoja tutkimuksesta SAK:n verkkosivuilla.

Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987-2015