SAK: Nollatuntisopimukset rapauttavat oikeusturvan

30.3.2016

SAK tukee nollatuntisopimukset kieltävää kansalaisaloitetta ja toivoo eduskunnan hyväksyvän sitä koskevan lakialoitteen. SAK:n päälakimies Timo Koskinen arvostelee nollatuntisopimuksia työntekijän oikeusturvan ja oikeuksien rapauttamisesta.

- Työnantajat kiertävät nollatuntisopimuksilla muun muassa koeaikaa, sairauslomaa, työkyvyttömyyttä ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä. Työajan voi aina tiputtaa nollaan, jos nollatuntityöntekijästä aiheutuu työantajan mielestä ylimääräisiä lisäkustannuksia esimerkiksi sairausajan palkan tai irtisanomisajan vuoksi.

Nollatuntisopimus ei myöskään takaa palkansaajalle mitään vähimmäistuloa. Työntekijän on mahdotonta arvioida tulevia ansioitaan, jotka voivat muuttua yhtäkkiä ja perustelematta heikommiksi.

- Työkykyiset ja työhaluiset, nimellisesti työsuhteessa olevat ihmiset joutuvat turvautumaan muun muassa asumis- ja toimeentulotukeen, kun tarjotut tunnit eivät riitä elämiseen. Viime kädessä nollatyösuhteisten työntekijöiden hyväksikäytön kustannukset kaatuvat kuntien ja valtion piikkiin, Timo Koskinen huomauttaa.

Nollatuntisopimuksissa työntekijälle ei ole määritelty mitään vähimmäistyöaikaa. Tilastokeskuksen viime vuoden maaliskuussa julkaisemien tietojen mukaan noin 83 000 palkansaajalla on tällainen sopimus.

Nollatuntisopimuksia koskevan kansalaisaloitteen mukaan viikoittainen työaika ei saisi alittaa 18 tuntia ilman perusteltua syytä. Perusteltuja syitä voisivat olla esimerkiksi opiskelu, lastenhoito tai osittainen vanhuuseläke.

- Lain voimaantulon jälkeenkin olisi siis aivan laillista solmia opiskelijatyöntekijän toivomuksesta alle 18 työtuntia viikossa sisältävä työsopimus, Koskinen korostaa.

Kansalaisaloite on parhaillaan eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsiteltävänä. Valiokunta järjesti tänään aloitetta koskevan julkisen kuulemisen, jossa palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteisen puheenvuoron piti SAK:n päälakimies Timo Koskinen.

SEL tukee kansalaisaloitetta ja nollatyösopimusten kieltämistä lailla. Kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 62 000 ihmistä ja se lähetettiin eduskuntaan 4.12.2015.


Nollatyösopimukset kiellettiin Uudessa-Seelannissa