SEL ei ole valmis leikkaamaan lomarahoista, hallituksen uusi esitys veisi elintarvikealan työntekijältä keskimäärin 1587 euroa vuodessa

1.10.2015

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ei hyväksy hallituksen uuttakaan esitystä pakkotoimista, jotka heikentäisivät palkansaajien työehtoja ja toimeentuloa sekä siirtäisivät miljardeja euroja työntekijöiltä yrityksille.

Hallitus ilmoitti maanantaina korvaavansa esittämänsä sunnuntailisien ja ylityökorvausten pienentämisen lomarahojen 30 %:n leikkauksella. Lisäksi hallitus kertoi, että säädösten pakottavuus säädetään määräaikaisella kolmevuotisella lailla. Vuosiloman enimmäispituudeksi hallitus aikoo säätää kuusi viikkoa, kun alunperin hallitus aikoi leikata vuosilomien enimmäispituuden 30 päivään eli viiteen viikkoon. Muilta osin hallitus pitää edelleen kiinni alkuperäisestä esityksestään.

- Me emme käy huutokauppaa työehtojen heikennyksistä. Hallituksen uusi esitys ei ole ensimmäistä esitystä parempi. Työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeuden rajoittamista pakkotoimilla on mahdoton hyväksyä ja lomarahat ovat osa palkkaa, eivät mitään ylimääräistä rahaa, josta voisi tai pitäisi luopua edes määräajaksi, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.

SEL:n laskelmien mukaan hallituksen uusi esitys työehtoja heikentävistä pakkotoimista leikkaisi elintarvikealan työntekijöiden ansioita keskimäärin 1587 eurolla eli viidellä prosentilla vuodessa.


Hallituksen pakkotoimien vaikutukset ansioihin sopimusaloittain keskimäärin vuodessa:

Sopimusala:

Vaikutus euroissa:

Leipomoala

-1 560 €/vuosi

Liha-ala

-1 637 €/vuosi

Maidonjalostusala

-1 427 €/vuosi

Teollisuuden ala

-1 512 €/vuosi

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus

-1 801 €/vuosi


- Nämä rahat olisivat suoraan pois kulutuksesta. Palkansaajien ostovoiman leikkaaminen tilanteessa, jossa meillä on työttömiä työnhakijoita ja aktivointipalveluiden piirissä olevia ihmisiä yli 450 000, olisi vastuuton teko kansantalouden kannalta. Kun vienti ei vedä, hallituksen pitäisi huolehtia ensisijaisesti siitä, että kotimarkkinat pyörivät, eikä omilla toimilla aiheuteta kotimaisen kysynnän heikkenemistä ja lisätä työttömyyttä. Nyt hallitusta tuntuu kiinnostavan enemmän ay-liikkeen aseman ja palkansaajien oikeuksien heikentäminen ideologisista syistä, Kuntonen toteaa.

Viime vuosilta on useita todisteita siitä, että tulonsiirrot palkansaajilta yrityksille eivät lisää työpaikkoja Suomessa. Työnantajien kansaneläkemaksun poistaminen, yritysverotuksen alentaminen tai maltilliset palkkaratkaisut eivät ole parantaneet työllisyyttä, sen sijaan rahat ovat siirtyneet omistajille osinkoina.

Pakkotoimiesitysten lisäksi hallituspuolueet ovat hallitusohjelmassa sopineet toteuttavansa myös muita työehtojen heikennyksiä, paikallisen sopimisen lisäämistä sekä työttömyysturvan leikkaamisen. SEL vaatii, että kaikista hallituksen esittämistä työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksistä neuvotellaan kokonaisuutena.