Jenni Korkeaoja: Työttömyysturvan leikkaukset eivät lisää työtä

24.1.2015

Perjantaina ilmestyneen ”Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva” -raportin kirjoittajat Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen esittävät ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston leikkaamista 250 päivään. Kirjoittajat katsovat, että kestoa leikkaamalla kannustetaan työttömiä töihin.

Kirjoittajien ansioturvareformin lähtökohtana on uudistaa työttömyysturvaa siten, että pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaa leikataan, ja saatavalla säästöllä parannetaan muutoin työelämässä heikommassa asemassa olevien työttömyysturvaa ulottamalla ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin. 

- Suomessa oli joulukuussa 2014 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 98 500, mikä on 15 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, muistuttaa Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja.

Pitkäaikaistyöttömien ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus siirtäisi kymmeniä tuhansia työttömiä Kelan ja kuntien tarjoaman sosiaaliturvan piiriin.

- Pitkäaikaistyöttömyys ei tämän esityksen ansiosta laskisi Suomessa merkittävästi, sen sijaan esitys lisäisi taloudellista turvattomuutta ja sosiaalisia ongelmia, toteaa Korkeaoja.

- On vaikea uskoa, että työttömyysturvan keston leikkaaminen korkean työttömyyden ja taantuman aikana vähentäisi merkittävästi työttömyyttä. Maamme korkea työttömyys ei johdu kohtaanto-ongelmasta, jossa työtä on, mutta sille ei löydy työttömyydestä huolimatta tekijöitä. Työttömyysturvan leikkauksen ajatuksena on luoda työmarkkinat, joilla työehdot ja palkat ovat selkeästi nykyistä heikommat. Heikko työttömyysturva kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan myös työtä, joka ei takaa mahdollisuutta ihmisarvoiseen elämään, Korkeaoja jatkaa.

Korkeaoja kiittää raporttia siitä, että se nostaa esille muun muassa itsensä työllistäjät, pienyrittäjät, freelancerit ja nollatyösopimuksilla työskentelevät, jotka monesti jäävät ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle.

Raportissa kritisoidaan nykyistä vakuutusperusteista työttömyysturvajärjestelmää. Raportissa oletetaan, että työttömyyskassoilla ei ole tarvetta pyrkiä vähentämään työttömyyden kustannuksia ja työttömyyskassoissa vallitsee moraalikato.

- Työttömyyskassan toimintaa ohjaa lainsäädäntö ja sitä valvotaan Finanssivalvonnan toimesta. Työttömyyskassan maksatukseen liittyvät päätökset on laissa sidottu käytännössä täysin työttömyysturvalausuntoihin, jotka TE-keskukset antavat tutkittuaan työttömän tilanteen, Korkeaoja muistuttaa.

Raportissa myös katsotaan, että työttömyyskassojen toiminnalle ei ole merkitystä työttömyyden kustannuksilla.

- Työttömyyskassojen taloudellinen tilanne on toistaiseksi vakaalla pohjalla, mutta työttömyyskassojen tarve nostaa jäsenmaksuja pohjautuu juuri korkeaan työttömyyteen. Korkean työttömyyden kustannukset näkyvät sekä etuusmaksujen nousuna että jäsenmaksujen vähenemisenä. Työttömyyskassojen toiminnassa näkyy päivittäin kipeästi työttömyydestä yksilölle ja yhteiskunnalle koituvat inhimilliset ja taloudelliset tappiot, Korkeaoja päättää.