Tes-tietopaketti kesälomista

15.6.2010

Työntekijän kesälomatietopaketti


  

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan, jonka ajalta maksetaan vuosilomapalkkaa tai lomakorvaus. Sen lisäksi työntekijä on oikeutettu lomarahaan.

 

Lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Lomamääräytymisvuosi on 1.4.-31.3.

 

Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä, lomakertymä on 2 päivää työssäolokuukautta kohti.

 

Vuosiloman ajalta maksetaan keskimääräinen palkka. Vuosilomapalkkaan (tai lomakorvaukseen) lasketaan mukaan sunnuntaityökorvaukset, palveluvuosi- ja vuorotyölisät sekä muut työehtosopimuksen mukaiset lisät sen mukaisina kuin työntekijä olisi ne työssä ollessaan ansainnut. Vuosilomapalkka maksetaan kokonaisuudessaan ennen loman alkamista.

 

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen loman alkamista, hänelle maksetaan lomakorvaus. Korvaus lasketaan samoilla perusteilla kuin vuosilomapalkka.

 

Lisäksi työntekijälle maksetaan lomaraha, joka lasketaan lakisääteisestä vuosilomapalkasta. Lomarahasta maksetaan puolet lomalle lähtiessä ja toinen puoli loman jälkeisen palkanmaksupäivänä, jossa palkkaa maksetaan ensimmäisestä työpäivästä loman jälkeen.

 

Lomarahan suuruus on 50 prosenttia työntekijän vuosilomapalkasta.

 

Lomarahaa maksetaan myös silloin, jos työsuhde päättyy lomakauden aikana irtisanomisen johdosta. Lomarahaa maksetaan ainoastaan 31.3. mennessä ansaitusta vuosilomakertymästä.

 

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ei katsota työntekijästä itsestään johtuvaksi syyksi.

 

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

 

Jos työsuhde päättyy lomakauden ulkopuolella, työntekijälle maksetaan kertyneen lomapalkan suuruinen lomakorvaus lopputilin yhteydessä, muttei lomarahaa.

 

Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi, on lomaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä. Mikäli työntekijä tietää joutuvansa sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon suunnitellun loman aikana, on hänellä oikeus siirtää lomaansa. Pyyntö pitää toimittaa työnantajalle ennen vuosiloman alkua.

 

Jos työntekijä joutuu lomansa aikana sairaanhoitoon tai siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön, on hänellä oikeus loman siirtämiseen pyytäessään.

 

Sairastuminen, synnyttäminen tai tapaturma voi johtaa työkyvyttömyyteen loman aikana. Jos työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti yli 7 päivää, ei työkyvyttömyyden loppuaikaa lueta vuosilomaksi, jos työntekijä tätä pyytää. Pyyntö on esitettävä ilman aiheetonta viivästystä. Vuosilomaa ei saa tällöinkään jatkaa ilman erillistä sopimusta työnantajan kanssa.

 

Lomakausi on 2.5.-30.9. Sen aikana annetaan lomasta 24 lomapäivää ja lomakauden jälkeen 6 lomapäivää (talviloma) työnantajan määräämänä aikana.

 

Työnantajalla ei ole yksipuolista oikeutta jakaa 24 päivän lomaa lomakautena tai siirtää siitä osaa lomakauden ulkopuolelle. Jos työntekijälle ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, vähennetään lomapäiviä ensin talvilomasta.