Snellmanille 80 000 euron sakot työturvallisuusrikoksista

3.10.2013

Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi 1.10.2013 Snellmanin Lihanjalostus Oy:n viidestä työturvallisuusrikoksesta 80 000 euron suuruiseen yhteisösakkoon. Tuomion saivat myös yrityksen kaksi tuotantopäällikköä ja kaksi työnjohtajaa. Kukin heistä sai 30 päiväsakkoa.

Oikeuden käsiteltävänä oli kolme Snellmanin Lihanjalostuksen tehtaalla Pietarsaaressa tapahtunutta työtapaturmaa. Näistä kolmesta työtapaturmasta sekä kolmesta muusta, jo aikaisemmin käräjäoikeudessa henkilövastaajien osalta käsitellystä tapaturmasta syyttäjät vaativat yhteistä, vähintään 100 000 euron yhteisösakkoa. Yksi syytteistä hylättiin, koska tapaturma oli sattunut Oy Snellman Ab:n eikä Snellmanin Lihanjalostus Oy:n toiminnassa.

Käsitellyt tapaturmat olivat keskenään samantyyppisiä: tapaturmakoneet olivat puutteellisesti suojattuja niin, että työntekijöiden oli mahdollista ulottua koneen vaara-alueelle koneen ollessa käynnissä.

Oikeudessa käsittelyssä olivat kamarakone, jonka suojaamattoman kuljetinhihnan ja vetorullien väliin työntekijän käsi joutui, pakkauskone, jonka suojaamattoman hitsausosan ja vastakappaleen väliin työntekijän käsi joutui sekä vakuumipakkauskone, jonka suojaamattoman leikkaavan terän väliin työntekijän käsi joutui.

Erimielisyyttä oikeudessa oli mm. CE-merkityn koneen lisäsuojaamisesta ja muuttamisesta sekä siitä, onko työntekijän virheellisellä menettelyllä merkitystä tapahtumien arvioinnissa. Vaarojen arviointi ei ollut yrityksessä käytössä tapaturmien sattumisaikaan samassa laajuudessa kuin nykyisin.

Työsuojeluviranomainen katsoi kaikissa tapauksissa, että puutteellisesti suojatut työkoneet ovat työturvallisuusmääräysten vastaisia. Työturvallisuusrikos on vaarantamisrikos, joka ei edellytä onnettomuuden tapahtumista, vaan pelkkä työturvallisuusmääräysten vastainen tila riittää rikostunnusmerkistön täyttymiseen. CE-merkintä ei poista työnantajan vastuuta varmistua siitä, että kone on työturvallisuusmääräysten mukainen ja turvallinen käyttää.

Käräjäoikeus totesi riidattomaksi sen, että työnjohtaja ja tuotantopäällikkö ovat vastuussa siitä, että työturvallisuusmääräyksiä noudatetaan ja että koneet ovat turvallisia käyttää. Käräjäoikeuden mukaan tapaturma ei ole työturvallisuuslain 8 §:n mukaisesti ennakoimaton, mikäli kone on suojaamaton, vaan lain määräyksillä on nimenomaan haluttu välttää kyseessä olevien tapahtumien kaltaiset tapaturmat. Koska kyseiset koneet oli jälkeenpäin suojattu asianmukaisesti, katsoi oikeus, että kyseessä eivät olleet sellaiset tapaturmat, joita ei olisi voitu välttää.

Yhteisösakon osalta käräjäoikeus katsoi, että työturvallisuusrikoksilla olisi voinut olla hyvin vakavat seuraukset. Työturvallisuusrikokset ovat osoitus siitä, että vaarojen arviointia sekä teknisiin toimiin ryhtymistä ei ole yrityksessä toteutettu siten kuin pitäisi, koska useissa tapauksissa vaaroja ei ylipäänsä ollut huomattu ja koska tapauksissa oli johdonmukaisesti pidetty riittävänä ohjeistaa työntekijöitä teknisiin toimiin ryhtymisen sijasta.

Käräjäoikeus totesi vielä tuomiossaan, että käsitys yrityksessä näyttää edelleen olevan, että kaikkia riskejä ei voida estää tai poistaa, ja että yrityksessä on priorisoitu hygienia-asiat työntekijöiden turvallisuuden sijaan. Tämä osoittaa oikeuden mielestä välinpitämättömyyttä lain säännöksistä tai viranomaisten määräyksistä. Edellä mainitut seikat tekivät myös työntekijöiden ohjeiden vastaisen menettelyn toisarvoiseksi arvioitaessa vastaajien rikosoikeudellista vastuuta.

Työsuojeluviranomaiset korostavat, että vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi on ensisijaisen tärkeä väline työpaikan ja työntekijöille vaarallisten työvälineiden turvallistamisessa. Myös oikeat toimenpiteet vaarojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi ovat tärkeitä: puutteita koneiden suojaamisessa ei voida korvata työntekijöille annettavilla varoituksilla tai ohjeilla pysäyttää kone sitä lähestyttäessä, vaan tekniset toimet ovat aina ensisijaisia.

Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen, sillä osapuolet eivät ilmoittaneet tyytymättömyyttään siihen.