SAK:n 17. edustajakokouksen päätöslausuma

7.6.2006

Tuloksellinen kolmikantayhteistyö turvaa hyvinvointiyhteiskunnan


SAK juhlii ensi vuonna 100-vuotista taivaltaan tilanteessa, jossa työelämä ja maailma ympärilläm-me on jatkuvassa muutoksessa. Suomen selviytymismalli on ollut kansanvalta ja toimiva kolmikan-tayhteistyö. Tällä tavoin on kohennettu palkansaajien asemaa, kehitetty työelämää ja hyvinvoin-tiyhteiskuntaa sekä turvattu Suomen talouden kilpailukyky ja menestys. Tuloksellista kolmikantais-ta sopimusyhteiskuntaa tarvitaan jatkossakin.

Tulevana puheenjohtajamaana Suomen tulee rakentaa sosiaalista Eurooppaa, joka on taloudelli-sesti menestyvä, luo uusia kunnollisia työpaikkoja ja toimii vastuullisesti myös globaalisti ja ympä-ristön kannalta. Tarvitaan kansalaisia palveleva ja nykyistä toimintakykyisempi Euroopan unioni. EU tarvitsee työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi ja päätöksenteon tehostamiseksi uuden perustuslaillisen sopimuksen. Palkansaajien neuvottelu-, sopimus- ja työtaisteluoikeus on turvatta-va koko unionissa. Kolmikantayhteistyö myös eurooppalaisella tasolla on vahvuus, jota Suomen tulee eri yhteyksissä aktiivisesti edistää. EU-tasolla tarvitaan myös työmarkkinaosapuolten neuvot-telutoiminnalle puitteet luova yhteinen sopimus- ja säädösperusta.

Palveludirektiivistä saavutettu ratkaisu on tasapainoinen kokonaisuus. Se lisää palvelujen tarjontaa yli rajojen niin, että aina on noudatettava työntekomaan työehtosopimuksia ja muita työehtoja. Di-rektiivin hyväksyminen on varmistettava Suomen puheenjohtajakaudella ja suomalaisyritysten on tartuttava sen tarjoamiin mahdollisuuksiin luomalla lisää työpaikkoja myös palvelujen viennissä. Palvelu- ja työmarkkinoiden vapauttaminen tasapainoisella tavalla ja yritysten välisen kilpailun vää-ristymien torjuminen edellyttävät, että työehtojen valvonta on kunnossa ja että koko EU:ssa toteu-tetaan rajat ylittävä työmarkkinajärjestöjen kanneoikeus ja tilaajan vastuuta koskeva lainsäädäntö.

Oikeudenmukaisemman maailman rakentamisessa tarvitaan vahvaa kansallista ja kansainvälistä ay-liikettä, työntekijöiden järjestäytymis-, neuvottelu- ja työtaisteluoikeuksien tunnustamista koko maailmassa. Maailmankaupan pelisääntöihin on WTO:ssa sisällytettävä ihmis- ja sosiaalisten pe-rusoikeuksien kunnioittaminen ILO:n sopimusten mukaisesti. Tarvitaan nykyistä ihmiskasvoisem-paa globalisaatiota, josta hyötyvät kaikki, myös ihmiskunnan suuri enemmistö.

Talous- ja tulopolitiikan onnistuneen yhteensovittamisen ansiosta työllisyys on Suomessa paran-tumassa. Silti työpaikkoja siirretään ulkomaille ja irtisanomisia tapahtuu lähes päivittäin. Yritykset eivät aina toimi vastuullisesti, koska johto ja omistajat ajavat lyhytnäköisesti vain omia etujaan.

Hyvin alkuun lähtenyttä muutosturvaa on parannettava edelleen. Suurten rakennemuutosten varal-le tarvitaan paikkakunta- ja yrityskohtaisia suunnitelmia, joilla kyetään vähentämään muutosten aiheuttamia vaurioita sekä helpottamaan työntekijöiden uudelleen työllistymistä. Aktiivisia työllistä-mistoimia on tehostettava ja työttömyysturvaa kehitettävä. Uuden työpaikan vastaanottamista on tuettava myös asuntopolitiikalla, työmatkakulujen vähennysoikeuksia parantamalla sekä muuttoku-luja ja ansionmenetyksiä korvaamalla.

Tavoitteeksi tulee asettaa, että seuraavaan edustajakokoukseen mennessä työllisyys kohenee edelleen niin, että kolme neljästä työikäisestä Suomessa asuvasta käy töissä. Erityistä huomioita on kiinnitettävä maassa jo asuvien ulkomaalaisten työllistämiseen. Työlupaharkinta on syytä säilyt-tää EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osalta.




Suomeen tarvitaan uusia investointeja teollisuus- palvelu- ja kuljetuselinkeinoihin. Tämä vaatii val-tion ja kuntien aktiivista elinkeinopolitiikkaa, kunnollista lainsäädäntöä ja hyvin toimivaa liikenne- ja muuta infrastruktuuria. Talouskasvu ja investoinnit kotimaahan on varmistettava turvaamalla riittä-vä raaka-aineiden ja kohtuuhintaisen energian saanti sekä huolehtimalla ammattitaitoisen työvoi-man kouluttamisesta ja saatavuudesta.

Työstä on saatava toimeentulon takaava palkka. Vastentahtoisten ja perusteettomien pätkätöiden teettämisestä on päästävä eroon ja on rajoitettava epätyypillisten työsuhteiden käyttöä sekä estet-tävä työntekijöiden pakottaminen vastentahtoisesti yrittäjiksi. Työaikajärjestelmiä kehittämällä voi-daan sijaisuuksien hoitoa vakinaistaa ja taata useammalle työntekijälle kokoaikainen, pysyvä työ-suhde sekä edistää työn ja perheen yhteensovittamista. Vuokra- ja pätkätyöntekijöiden asemaa ja oikeuksia sekä järjestäytymistä on parannettava sekä sopimus- että lainsäädäntöteitse. Kuhunkin työhön on aina sovellettava alan työehtosopimusta. Käyttäjäyrityksen luottamusmiehelle on annet-tava oikeus edustaa myös yrityksen käyttämiä vuokratyöntekijöitä. Vuokratyön käyttö ei saa hei-kentää käyttäjäyrityksen oman henkilöstön asemaa.

Paikallinen sopiminen ja aito yhteistoiminta yrityksissä edellyttää toimivaa luottamusmiesverkostoa. Tasavertaisten neuvotteluedellytysten turvaamiseksi työnantajien on lopetettava luottamushenki-löiden asemaa koskevien neuvottelujen jarruttaminen. Luottamushenkilöiden tietojen saantia, toi-mintaedellytyksiä, kuten ajankäyttöä ja korvauksia on parannettava ja heidän työsuhdeturvaansa on vahvistettava ennen kuin paikallista toisin sopimista voidaan työehtosopimusten pohjalta laajen-taa. Työn organisointi, työvoiman käytön periaatteet, palkitsemisjärjestelmien käytön pelisäännöt, osaaminen ja henkisen jaksamisen tukeminen tulee saattaa paikallisen sopimisen piiriin.

Yhteistoimintalain uudistamista koskeva valmistelutyö on saatettava tulokseen ennen kesälomia, jotta eduskunta voi hyväksyä lain vielä tällä vaalikaudella. Yksimielisiin ratkaisuihin tähtääviä me-nettelytapoja on laajennettava sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatua parannettava. Lain piiriin on saatava ulkopuolisen työvoiman käyttö myös alihankinnan osalta. Lain soveltamisalaa on laajennettava ulottamalla se myös nykyistä pienempiin yrityksiin.

Kansalaisille tärkeät, laadukkaat palvelut turvataan parhaiten muodostamalla nykyistä vahvempia kuntia, kehittämällä palvelurakenteita ja huolehtimalla kuntien rahoituksen vakaudesta. Väestö- ja elinkeinorakenteeltaan elinvoimaiset kunnat ovat edellytys palvelujen rahoituksen saamiseksi ter-veelle pohjalle. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaan puitelakiin on sisällytettävä sään-nökset henkilöstön aseman turvaamisesta muutostilanteissa sekä osallistumisesta uudistuksen valmisteluun. Kunnilla on oltava jatkossakin päävastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Vas-taavasti valtion tuottavuushankkeissa lähtökohtana tulee olla oman toiminnan kehittäminen, eikä henkilöstön kaavamainen vähentäminen. Uudistuksia ei saa käyttää palvelujen yksityistämiseen ideologisista syistä.

Maaliskuussa 2007 valitaan uusi eduskunta. Sen kokoonpanosta ja muodostettavan uuden halli-tuksen ohjelmasta ja tahdosta riippuu kuinka Suomessa vastataan työelämän kehittämisen, ikään-tymisen ja globalisaation haasteisiin. Vaalien jälkeen on myös ratkaistava jatketaanko kolmikantai-sen sopimusyhteiskunnan rakentamista vai valitaanko vastakkainasettelun tie.

SAK on valmis jatkamaan tulopolitiikkaa, sillä kokemus osoittaa, että palkansaajien ostovoiman, työllisyyden, sosiaaliturvan ja työelämän laadullinen kehittäminen sekä solidaarinen palkkapolitiik-ka onnistuvat parhaiten laajojen talous- ja työmarkkinaratkaisujen avulla. Laajan tuloratkaisun edel-lytykset on selvitettävä hyvissä ajoin ennen nykyisen sopimuksen umpeutumista. Mikäli edellytyk-set eivät täyty, SAK varautuu puolustamaan yhtenäisesti palkansaajien etuja myös liittokierroksel-la.