SAK:n Matti Huutola: Huonot työsuhteet ei ole Suomen malli

5.6.2006

- Kilpailu huonoilla työsuhteilla ja ehdoilla ei saa olla Suomen malli, korosti SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola puheessaan SAK:n 17. edustajakokouksessa.

- SAK:n tehtävänä on kehittää työehtosopimuksia ja uudistaa lainsäädäntöä niin, että vääryydet ja vääristymät jäisivät mahdollisimman vähiin. Nyt vääristymät ovat lisääntyneet ja varsinkin vuokratyöyritykset tuntuvat valikoivan Suomen lainsäädännöstä vain ne kohdat, joita niitä miellyttävät. Suomen lait ja asetukset eivät ole rusinoita, joita napsitaan pullasta milloin tahdotaan. Ne on tarkoitettu noudatettaviksi ja viranomaisten tehtävä on valvoa, että näin tapahtuu.

- Suomen malli on ollut ja voi olla jatkossakin tulopoliittinen ratkaisumalli, joissa SAK on ollut keskeisesti mukana. Se on osoittautunut palkansaajien kannalta toimivaksi ja tulokselliseksi. Tällä perustiellä meidän tulee pysyä jatkossakin.

Poliittinen ilmasto on ollut kolmikantayhteistyölle myönteinen
- Yksikään merkittävä valtapuolue ei lähtökohtaisesti kiistä kolmikannan toimivuutta. Näyttäisi siltä, että työelämän kysymyksissä jatketaan kolmikantaisella neuvottelujärjestelmällä. Tehtiinpä varsinaisia tuloratkaisuja millä keinolla ja tavalla hyvänsä, olen vakuuttunut, että jatkossakin kolmikantainen valmistelu ja vuoropuhelu takaa menestymisen Suomelle.

- Kolmikanta on paljon muutakin kuin keskitetyistä kokonaisratkaisuista tai palkoista sopimista. Vaikka tulosopimuksia tehtäisiin alakohtaisesti, niin silti sillä on suuri merkitys, minkälaiset arviot tuloratkaisun sisällöstä on ennakkoon tehty tai mihin mahdolliset tunnustelut ovat päätyneet.

- Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aikaansaanti o ollut keino, joilla parhaiten on edistetty solidaarisen palkkapolitiikan toteutumista. Se on ollut keino, joilla kaikki sopimusalat kehittyneet lähes saamaan tahtiin. Se on ollut keino, jolla on kyetty varmistamaan ostovoiman kasvu kaikkina aikoina, myös silloin kun varsinainen talouskasvu ei ole ollut kovin korkea. Se on ollut keino, jolla on edesautettu ratkaisevalla tavalla talouden kasvua. Nämä ovat niitä syitä, joiden takia SAK:n tulee jatkossakin ensisijaisesti tavoitella keskitettyjä talous- ja työmarkkinaratkaisuja.

Palkkapolitiikan kivijalkana solidaarisuus
- SAK:n palkkapolitiikka on perustunut kolmeen kivijalkaan: solidaarisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja työllisyydestä huolehtimiseen. Solidaarisuus tarkoittaa sitä, että pienempiä palkkoja korotetaan suhteellisesti enemmän kuin suurempia palkkoja. Tämä edellyttää sitä, että kaikilla aloilla palkkojen nostoperuste on sama eli koko talouden kehitys. Toimialoittaisia palkankorotuksia ei siis pidä määritellä toimialan oman menestyksen perusteella. Yksikään toimiala ei menesty vain oman toimintansa ansiosta, vaan sen menestykseen vaikuttaa myös muiden toimialojen toiminta.

- Ostovoiman turvaamiseksi on ollut olennaista sopia myös verotuksesta ja ennen kaikkea sen keventämisestä palkansaajille. Keskeinen osa talouspolitiikkaa ovat olleet tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä päätetyt tuloverojen kevennykset.

- Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kokonaisveroasteen keventämisen tie ollaan kulkemassa loppuun. Kokonaisveroasteen alentaminen johtaisi julkisen sektorin tuottamien palvelusten ja tulonsiirtojen leikkaamiseen, mihin ei pidä ryhtyä. Talouden kasvaessa, pitää myös verotulojen antaa kasvaa samaa vauhtia. Verotulojen kasvu mahdollistaa moniin yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttumisen.

- Vaikka kokonaisveroastetta ei pidäkään alentaa, voitaisiin verotuksen rakennetta muuttaa. Työllisyyden kannalta työn verotuksen keventäminen olisi yhä suositeltavaa. Erityisesti pienipalkkaiseen työhön kohdistuvaa verotusta olisi syytä keventää. Pienipalkkaisen työn verotuksen keventäminen lisäisi tällaisen työn kysyntää ja nostaisi työntekijän käteen jäävää tuloa. Verotuksella on tasattava nykyistä voimakkaammin tuloja.

- Tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet erityisesti suurimpia tuloja saaneiden tulojen nopean kasvun vuoksi. Voimakkaimmin ovat kasvaneet osingot ja muut pääomatulot. Kun palkka- ja pääomatulojen verotus on eriytetty ja palkkatuloista maksetaan progressiivista veroa ja pääomatuloista suhteellista veroa, luo se kannusteita muuttaa palkkatuloja pääomatuloiksi. Tällainen tuloeroja kasvattava epäoikeudenmukainen kannustinjärjestelmä tulee purkaa.

Huutola ehdottaakin pääomatulojen siirtämistä progressiivisen verotuksen piiriin, sekä maa- ja metsätalousmaa kiinteistöveron piiriin.


Matti Huutolan puhe kokonaisuudessaan
www.sak.fi/edustajakokous/index.shtml/02/uutiset?21841