Yleissitovuus takaa kaikille minimiehdot ja estää epäreilua kilpailua

SEL:n ja elintarvikealan työnantajia edustavan Elintarviketeollisuusliiton väliset työehtosopimukset ovat kaikki yleissitovia. Yleissitovuus tarkoittaa, että palkankorotukset ja muut työehtosopimusneuvotteluissa sovittavat asiat koskevat kaikkia elintarvikealan työntekijöitä.

Yleissitovissa työehtosopimuksissa määritellään kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkka- ja muiden työehtojen vähimmäistasot, esimerkiksi työajat, lisät, ylityökorvaukset, lomarahat sekä sairausajan palkat.

Työpaikoilla sovitaan työehtosopimusta paremmista palkoista ja muista työehdoista, mutta alle työehtosopimuksen määrittelemän minimitason ei voi sopia paikallisesti.

Sekä palkansaajat että työnantajat hyötyvät yleissitovuudesta.

– Yleissitova työehtosopimus takaa sen, että mikään alalla toimiva yritys ei voi vääristää kilpailua polkemalla palkkoja tai muita työehtoja alle tessin minimitason, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa tiivistää.

Yleissitovien työehtosopimusten mukaiset työsuhteen minimiehdot koskevat siis myös niitä työntekijöitä, joiden työnantaja ei ole järjestäytynyt alan työnantajaliittoon.

Jos työnantaja ei noudata työehtosopimusta, työntekijä voi tarvittaessa hakea palkkasaataviaan ja muita oikeuksiaan oikeusteitse.

– Työehtojen valvonnan kannalta on todella iso asia, että työehtosopimukset ovat yleissitovia. Meillä elintarvikealallakin on paljon pieniä villejä työnantajia, jotka eivät kuulu alan työnantajaliittoon ja joissa ei ole työntekijöitä edustavia luottamusmiehiä tai työsuojeluvaltuutettuja, Rantamaa muistuttaa.

Ilman yleissitovuutta näissä järjestäytymättömissä yrityksissä työehdot määräytyisivät pelkästään lain mukaan.

– Jos meillä ei olisi yleissitovuutta, kaikki työehtosopimuksessa sovitut oikeudet, kuten pekkaset ja lomarahat jäisivät järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiltä pois. Jos työntekijöiden pitäisi itse neuvotella työnantajan kanssa työpaikoilla työehtosopimuksen mukaisista työehdoista, palkat ja muut työehdot olisivat varmasti monessa yrityksessä huonommat kuin mitä ne nyt ovat, kun meillä on yleissitovat tessit, Rantamaa arvioi.

Monissa maissa minimipalkasta säädetään laissa, mutta Suomessa minimipalkkaa ei ole laissa, vaan se määritellään yleissitovissa työ- ja virkaehtosopimuksissa.

– Jos ei ole työehtosopimusta, mitä sovelletaan, työnantajan on työsopimuslain mukaan maksettava työstä ”tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa”, mutta sen määrästä ei laissa sanota mitään, Rantamaa kertoo.


Järjestäytyminen ratkaisee

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus edustava ja siten yleissitova soveltamisalallaan.

Valtakunnallista työehtosopimusta voidaan pitää edustavana, kun kaikista alan työntekijöistä noin puolet työskentelee sellaisten työnantajien palveluksessa, jotka kuuluvat sopimusosapuolena olevaan työnantajaliittoon.

Yleissitova työehtosopimus on voimassa yleissitovana niin kauan, kunnes vahvistamislautakunta, tai valituksen seurauksena työtuomioistuin, päättää toisin.

– Työehtosopimuksen yleissitovuus voidaan siis myös menettää. Siksi meidän pitää huolehtia, että elintarvikealan järjestäytymisaste säilyy korkeana, jotta voimme tarvittaessa puolustaa yleissitovuutta, Rantamaa sanoo.
 

Järjestelmä yritetään romuttaa

Yleissitovuuden vastustajat väittävät sitä vanhanaikaiseksi ja työmarkkinoita jäykistäväksi järjestelmäksi.

– Yleensä ne, jotka sanovat yleissitovien työehtosopimusten jäykistävän sopimista, hakevat mahdollisuuksia heikentää työntekijöiden palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja. Tessissä ei sovita maksimista, vaan minimistä, aina saa sopia paremmin, Rantamaa kuittaa.

Fiksu työnantaja varmistaa itselleen ammattitaitoista ja sitoutunutta työvoimaa sekä parempaa tuottavuutta maksamalla vähimmäisehtoja parempaa palkkaa ja sopimalla paikallisesti myös muista paremmista ehdoista.

Ajatuspaja Libera kanteli viime vuoden syyskuussa EU-komissiolle Suomen työehtosopimusten yleissitovuudesta, joka on Liberan mielestä EU-oikeuden vastainen. Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläisen mukaan ”Suomen laajaan yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusjärjestelmä aiheuttaa Suomen kansantaloudelle poikkeuksellista haittaa”.

Se on aika vahvasti sanottu, kun huomioidaan, että Suomi on useiden eri tutkimusten ja tilastojen mukaan monessa asiassa yksi maailman parhaista maista elää ja yrittää.

Kiesiläinen väittää, että yleissitovat työehtosopimukset estävät työsuhteita syntymästä ja heikentävät uusien ja pienten yritysten mahdollisuuksia kilpailla suurien yritysten kanssa.

SAK tyrmäsi Liberan kantelun perustelut heti tuoreeltaan. Yleissitovuudessa ei ole EU-oikeuden näkökulmasta mitään syrjivää, koska suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä kohdellaan samalla tavalla. Kaikkien Suomessa toimivien yritysten on noudatettava samoja yleissitovia työehtosopimuksia.


Työehtosopimukset

  • Työehtosopimus määrää alakohtaiset vähimmäistyöehdot kuten palkat, työajat ja lomat.
  • Normaalisitova työehtosopimus koskee työnantajia, jotka ovat järjestäytyneet työnantajaliittoon.
  • Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava myös niiden työnantajien, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä. Yleissitovuudesta säädetään työsopimuslaissa.
  • Yleissitovuudesta päättää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Päättäessään yleissitovuudesta lautakunta arvioi muun muassa sitä, miten iso osa alan työntekijöistä on järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa.
  • Yleissitovuuden ajatusta eli erilaisia työehtosopimusten laajentamiseen liittyviä käytäntöjä sovelletaan monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Alankomaissa, Espanjassa ja Itävallassa.

Lähde: SAK

Liity
jäseneksi