Kun Piiu Vairema aloitti työt elintarvikealalla, hän liittyi ensimmäistä kertaa ammattiliiton jäseneksi. Vairemalle päätös oli helppo, mutta moni nuori ei tiedä, miksi liittoon kannattaa kuulua.
Miksi nuoret eivät liity ammattiliittojen jäseniksi yhtä innokkaasti kuin vanhemmat sukupolvet?
Tätä ammattiyhdistysliikkeelle niin sanottua tuhannen taalan kysymystä on pohtinut myös tamperelainen lähettämötyöntekijä Piiu Vairema, 29.
– Omalle sukupolvelleni ei ole enää itsestäänselvyys, että liitytään liittoon, kun mennään töihin. Liitoista tulee nuorelle helposti sellainen kuva, että koitetaan vaan pitää kiinni saavutetuista eduista, kuten 40 tunnin työviikosta, vaikka työelämä on muuttunut. Nuoremmat sukupolvet elävät todellisuudessa, jossa työelämä on pirstaloitunut ja töitä tehdään määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa. Jos et löydä töitä, sinun pitää vaihtaa alaa tai kouluttautua uudelleen, ehkä montakin kertaa työuran aikana.
Vairema sanoo, että nuoresta voi tuntua, ettei ammattiliitolla ole hänelle annettavaa. Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta nuoret kokisivat liitot tärkeiksi ja liittyisivät jäseniksi?
– Liittojen pitäisi ottaa enemmän huomioon uudet työn tekemisen muodot ja ajaa esimerkiksi alustatalouden työntekijöiden oikeuksia. Haluaisin myös nähdä liittojen välillä enemmän solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä, jotta voidaan yhdessä ajaa isoja vaatimuksia läpi, eikä keskitytä vain oman alan asioihin.
Hänen mielestään liittojen pitäisi tavoitella rohkeammin isoja uudistuksia, kuten työajan lyhentämistä.
– Kahdeksan tunnin työpäivä on ollut normi jo pitkään. Nyt kun työn tuottavuus on noussut niin paljon, työajan lyhentäminen esimerkiksi kuuteen tuntiin päivässä tai neljään päivään viikossa samalla palkalla olisi hyvä tavoite. Kun työntekijälle jää enemmän vapaa-aikaa ja lepoaikaa, työn tehokkuus on parempi ja tuottavuus kasvaa, Vairema sanoo.
Helppo päätös
Piiu Vairema liittyi SEL:n jäseneksi kesällä. Jäsenyys tuli ajankohtaiseksi, kun hän aloitti työt Saarioisten keskuslähettämössä Valkeakoskella toukokuussa. Jäseneksi liittyminen hoitui noin viidessä minuutissa netissä.
– Liiton jäsenyys oli helppo ratkaisu. Ei tarvinnut miettiä, liitynkö vai en, mutta halusin ensin katsoa, onko tämä työpaikka sellainen, jossa todennäköisesti tulee oltua pidempäänkin töissä.
Vairema toivoo, että nuoret saisivat enemmän tietoa ammattiliitoista jo koulussa.
– Ajat ovat sellaiset, että on enemmän puolustettu olemassa olevia oikeuksia kuin haettu uusia oikeuksia. Siksi liittojen tekemä työ ei ole näkynyt julkisuudessa, eivätkä nuoremmat sukupolvet ole oppineet, mistä liitoissa on kyse.
Hän sanoo itsekin ymmärtäneensä vasta vähän vanhempana, miten tärkeitä liitot ovat ja miten valtasuhteet työelämässä toimivat, kun toinen osapuoli ostaa työpanosta ja toinen myy sitä.
– Kun olen aikuistunut, oppinut yhteiskunnasta ja tutustunut asioihin, minulle on käynyt selväksi, että ammattiliitot ovat niitä, jotka puolustavat työntekijöiden oikeuksia ja ajavat työntekijöiden asiaa. Kun katsoo historiaa taaksepäin, näkee, että yhdessä tekemällä voidaan saavuttaa isojakin asioita.
Entä mitä sanot niille, joiden mielestä liiton jäsenyys maksaa liikaa?
– Ymmärrän, jos rahasta on tosi tiukkaa, mutta silti liittoon kannattaa kuulua, koska jäsenyys maksaa itsensä takaisin, Vairema vastaa ja perustelee:
– Liiton jäsenmaksulla maksat siitä, että pidät omat työehtosi ja työolosi hyvinä. Maksat myös siitä, että muillakin on mielekkäät työehdot, eli ei pelkästään itsellesi, vaan kaikille samat vähimmäisehdot, ettei kenenkään tarvitse yksin neuvotella työehtojaan.
Logistiikasta löytyi oma ala
Logistiikka-alan perustutkintoa Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa parhaillaan viimeistelevä Piiu Vairema tekee tällä hetkellä töitä Saarioisten keskuslähettämössä tarvittaessa töihin kutsuttavana työntekijänä. Hän valmistuu Tredusta varastonhoitajaksi lähiaikoina.
– Logistiikka-alan opiskeluiden aloittaminen oli hyppy tuntemattomaan, mutta minua kiinnosti, miten logistiikka toimii ja tavarat liikkuvat paikasta toiseen. Kun aloitin opinnot, huomasin nopeasti, että tämä on oma ala ja soveltuu itselle hyvin.
Työ elintarvikealan yrityksen keskuslähettämössä on vastannut odotuksia.
– Homma itsessään on aika mekaanista, koska olen yksi osa liukuhihnalla, mutta ruoka on tärkeä perusasia jokaiselle ihmiselle. Tässä työssä ei tarvitse miettiä, minkä takia tätä laatikkoa liikuttelen, kun tietää, että teemme tärkeää työtä, olemme osa ruokaketjua ja kotimaista huoltovarmuutta.
Hän tekee lähinnä ilta- ja yövuoroa.
– Peruspalkka ei ole niin hyvä, mutta lisillä palkka nousee kilpailukykyiseksi, vaikka aina siinä parantamisen varaa olisi, Vairema toteaa.
Työoloissa näkyy, että niiden eteen on tehty paljon töitä. Työpaikalla on toimiva luottamushenkilöjärjestelmä ja työntekijät kuuluvat liittoon. Liitto ja luottamusmies näkyvät työpaikalla.
– Arvostan, että puitteet ovat työpaikalla kunnossa, että on helppoa ja sujuvaa tehdä töitä. Työsuojeluasiat ovat itselleni tärkeitä ja olen huomannut, että Saarioisilla koitetaan panostaa työoloihin. Työvaatteet ja suojavarusteet sekä ergonomia ovat kunnossa ja esimerkiksi läheltä piti -ilmoituksia kerätään ja ne myös käydään läpi työtapaturmien ehkäisemiseksi, Vairema kiittää.