Sotaa paenneet ukrainalaiset hakevat töitä Suomesta. Töitä pakolaisille on tarjolla myös elintarvikealalla. Palkan ja muiden työehtojen pitää olla samat kuin muillakin.

”Suomalaisille tuttu ammattiliittojärjestelmä on ukrainalaisille jotain ihan tuntematonta ja käsittämätöntä.”

Näin tiivistää Rekry-messuilla Turussa toukokuussa puhunut Ihor Pelykh Suomen ukrainalaisten yhdistyksestä. Pelykh on maatalouslomittaja ja opastaa maahanmuuttajien työelämämentorina työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa.

Myös tiet töihin ovat Ukrainassa täysin erilaiset.

– Avointa maksutonta työnvälitystä ei ole. Jokainen etsii työnsä itse.

Ei siis ihme, että huijareita liikkuu.

Ukrainalaisilla on todellinen riski joutua huijatuiksi ja hyväksikäytetyiksi. Maataloustöissä on Suomessa käynyt ilmi vakavia työehtojen rikkomisia. Ukrainankielisillä sivustoilla on esiintynyt ainakin Valion ja Fazerin nimissä maksullisia ”rekrytoijia”, jotka ottavat rahat, vaikka mitään työtä ei ole olemassakaan.

Tieto on tarpeen. On tärkeää ja yhteinen etu, että ukrainalaiset liittyvät suomalaiseen ammattiliittoon. Luottamusmiehet valvovat ukrainalaistenkin oikeuksia työpaikoilla.

TE-toimiston verkkosivuilla on tietoa ukrainaksi. Varsinais-Suomen TE-toimisto kertoo ukrainankielisissä YouTube-videoissa työnhausta, työehdoista ja työpaikoista Suomessa. Studiossa puhuu TE-toimiston kotouttamispalveluissatyöskentelevä Anna Malanchyna. Hän on kotoisin Lvivistä.

Malanchyna kertoo, että moni on yllättynyt, kun työnhakijaan oikeasti otetaan TE-toimistosta yhteyttä, ja että työnhakijan on itse pidettävä tietojaan ajan tasalla.

– Asiointia helpottaa ja on tuonut hyvää mieltä, että puhun ukrainaa.

Ukrainalaiset ovat Suomessa ahkeran ja aktiivisen työntekijän ja -hakijan maineessa. Mikko Honkala rekrytointitapahtumia järjestävästä Rekrytorista sanoo samaa.

– He eivät ole juuttuneet yhdelle paikkakunnalle. Arvioni on, että tänä vuonna eri alojen suurimmat yritykset työllistävät heistä reippaasti yli 10 000.

Pakomatkalta työnhakuun

Ennen sotaa Suomessa asui ukrainalaisia runsaat 5000. Toukokuun alkuun mennessä hieman yli 22 000 ukrainalaista on rekisteröitynyt tilapäiseen suojeluun oikeutetuiksi. Rekisteröintiä haetaan rajaviranomaisilta tai poliisilta ja työt tai opiskelun voi aloittaa heti. Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta.

Rekisteröityminen ei ole pakollista, eikä suurin osa sitä ole tehnyt. Anna Malanchyna arvelee, että monella on mielessä paluu kotimaahan.

Vastaanottokeskuksessa asuva ukrainalainen voi hakea 323 euron suurista vastaanottorahaa. Suurin osa asuu yksityismajoituksessa, sukulaisten tai tuttujen luona, jolloin rahaa ei saa.

Sisäasiainministeriön erikoisasiantuntija Anna Rundgren kertoo, että Suomi on varautunut tänä vuonna ottamaan vastaan 40 000–80 000 ukrainalaista.

Ammattiosaaja työllistyy heti

Eri alojen 65 yritystä pyrkii löytämään työtä 200–400 Ukrainasta paenneelle Turvaa työstä -hankkeen myötä. Elintarvikealalta mukana ovat Korpikuusikon hunaja, Fazer, Halva ja Hartwall.

Korpikuusikon Hunajalla on Jokioisilla auki mehiläistenhoitajan paikka. Ukraina on hunajantuotannossa Euroopan ykkönen ja mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa pitää todennäköisenä, että ammattiosaajia löytyy.

– Palkkaan heti. Mehiläistarhaus on spesifi homma, pienessä perheyrityksessä ei aika riitä kouluttamiseen. Perheessä löytyy venäjäntaitoakin.

Laitilassa on kaupungin ja yritysten yhteisvoimin lähdetty auttamaan. Ukrainalaisia on otettu vastaan niin, että 8500 asukkaan väkiluku kasvoi viisi prosenttia. Mutkattomuus johtuu maatalouden kausityöntekijöistä, joita on ollut vuosia. Monesta on tullut pysyviä laitilalaisia.

Toimitusjohtaja Rami Aarikka sanoo, että Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla on ovi avoinna. Tosin kesätyöntekijät oli jo ehditty pestata aikaisemmin.

– Täällä tunnetaan ukrainalaiset. Heti kun paikkoja tulee, se on tervetuloa, Aarikka sanoo.

Fazer Makeisten Vantaan tehtaalle tulee ukrainalaisia todennäköisesti joulusesongin tuotantoon, heinäkuusta loka-marraskuulle, kertoo pääluottamusmies Pentti Aaltovirta.

– Työ on konvehtien rivitystä. Työn oppii nopeasti, eikä tarvita erikoisosaamista.

Työvoiman tarve on todellinen, sillä sesongissa on tilaa 100–150 työntekijälle.

– Työehdot ovat samat kuin muillakin. Halpatyövoiman käyttöä ei hyväksytä. Tässä suhteessa Fazer on asiallinen ja hoitaa vastuunsa hyvin.

Fazerin rekrytoinnista vastaava Anne Leikas vahvistaa, että joulusesonkiin rekrytoidaan jo. Muutamia ukrainalaisiakin on haastateltu, ja kahviloihin on muutama palkattu.

Leikas sanoo, että niin paljon palkataan kuin löytyy sopivia hakijoita. Vähintään kohtalainen englannin taito on kuitenkin oltava.

– Joka vuoroon emme saa venäjäntaitoista perehdyttäjää.

Yhteinen vastuu

Ammattiliittojen luottamusmiehet valvovat Suomessa, ettei työntekijöiden oikeuksia poljeta työpaikoilla. Työehtorikkomukset ovat mahdollisia, kun työntekijä, oli hän suomalainen tai ulkomaalainen, ei tunne työelämän pelisääntöjä, lakeja, työehtosopimusta ja muita sopimuksia.

Työnantajan on varmistuttava työntekijän oikeus oleskella ja työskennellä Suomessa. Työnantajan on myös tehtävä työntekijän palkkaamisesta ilmoitus TE-toimistoon ja työpaikan luottamusmiehelle, kun henkilö tulee EU-alueen ulkopuolelta, kuten Ukrainasta.

Myös jokaisen meistä on syytä ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, ammattiliittoon, työsuojeluviranomaiselle tai poliisille, jos havaitsee ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä, työehtosopimuksen vähimmäisehdot alittavaa palkkausta, työaikamääräysten tai muiden työehtojen rikkomista tai passin ja muun omaisuuden luvatonta haltuunottoa tai liikkumisen rajoittamista.

Teksti: Taina Saarinen, kuva: Erkki Lampén

Työelämän pelisäännöt ukrainaksi ja 22 muulla kielellä