Monet työnantajat käyttävät työssäoppijoita korvatakseen vakituista työvoimaa.
SAK:n kyselyn mukaan 54 % luottamushenkilöistä, joiden työpaikalla on työssäoppijoita, kertoo että työssäoppijoita käytetään vakituisen työvoiman korvaajina joskus tai säännöllisesti.
Työssäoppijoiden käyttäminen vakituisia työntekijöitä korvaavana työvoimana on yleistynyt viime vuosina. Vuonna 2017 luottamushenkilöistä 30 % vastasi työpaikallaan näin tapahtuvan.
SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho muistuttaa, että työssäoppiminen on osa opiskelijan ammatillista tutkintoa, eikä sillä saa korvata vakituisia työpaikkoja.
– Työssäoppijoiden ottamisesta työpaikalle olisi hyvä sopia yhteistoimintamenettelyssä. Yt-menettelyssä voidaan muun muassa selvittää opiskelijoiden ohjaamiseen liittyvät vastuut ja ehkäistä siten väärinkäytöksiä. SAK:n kyselyn perusteella kuitenkin vain alle kolmannes työpaikoista sopii työssäoppijoiden ottamisesta yt-menettelyssä tai muuten yhdessä henkilöstön kanssa.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyn mukaan työssäoppijoita on ollut tai on parhaillaan noin kahdessa kolmasosassa työpaikoista.
– Määrä on laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna. Yksi syy taustalla on epäilemättä koronapandemian aiheuttama tilanne, Rasinaho sanoo.
Alle puolet työpaikkaohjaajista saa tehtävään koulutuksen
SAK:n kyselyn valossa työpaikkojen yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa näyttäisi hieman lisääntyneen tai se tunnistetaan aiempaa paremmin. Päävastuu työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta on oppilaitoksella ja nimetyllä vastuuopettajalla. Lisäksi työnantaja nimeää opiskelijalle vastuullisen työpaikkaohjaajan.
Kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä 62 prosenttia sanoo, että hänen työpaikallaan on nimetty yksi tai useampi työpaikkaohjaaja. Alle puolet vastaajista (44 %) on sitä mieltä, että työpaikkaohjaajat saavat vähintään jonkin verran koulutusta ja opastusta. Korvausta työnohjaukseen käyttämästään ajasta saa kyselyn perusteella vain vajaa neljäsosa ohjaajista (23 %).
– Työpaikkaohjaajat tekevät opiskelijoiden ohjausta usein oman työnsä ohella ja kolme neljäsosaa heistä kokeekin sen kuormittavaksi. Työnantajien olisi varattava työpaikkaohjaajille tarpeeksi työaikaa tehtävän hoitamiseen, pidettävä huoli heidän koulutuksensa järjestämisestä ja maksettava ohjauksesta asianmukainen korvaus, Rasinaho toteaa.
Luottamushenkilöpaneeli osoittaa myös myönteistä kehitystä. Vaikka koronaepidemia hankaloitti monen ammatillisen opiskelijan työssäoppimisjaksojen suorittamista, näyttävät työpaikkojen mahdollisuudet ottaa vastaan työssäoppijoita kohtuullisen hyviltä. Puolet luottamushenkilöistä arvioi, että työpaikalle voidaan ottaa vähintään jonkin verran nykyistä enemmän työssäoppijoita.
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitystä lisättiin vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen uudistuksessa. Työssäoppiminen korvaa osan oppilaitoksen tarjoamasta opetuksesta. Työpaikalla järjestetään koulutusta koulutussopimuksen ja oppisopimuksen kautta.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 673 SAK:laisten liittojen luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua lokakuussa 2021. Jos vastaaja vastasi ensimmäiseen kysymykseen Ei tai En osaa sanoa, hänelle ei esitetty muita kysymyksiä.
Kuva: Kai Widell