Elintarvikealan työntekijöille ja työnantajille tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan työturvallisuuteen panostetaan, mutta kehitettävääkin työpaikoilla riittää.

Elintarvikealan työntekijöille ja työnantajille tehdyn työhyvinvointikyselyn perusteella työturvallisuuteen satsataan ruokia ja juomia valmistavissa yrityksissä huomattavan paljon. Turvallisuuskulttuurin edistäminen on työpaikoilla arjen perusasetus. Hyvinvointia alalla lisää myös työyhteisön antama tuki työssä jaksamiselle. Kysely nosti esiin myös kehittämistarpeita, jotka liittyivät muun muassa työn kuormituksen hallintaan ja henkilöstön kuulluksi tulemisen kokemukseen.

Työhyvinvoinnin tilaa selvitettiin kyselyllä, johon vastasi lähes 2 500 elintarvikealan eri tehtävissä työskentelevää henkilöä: työntekijöitä, toimihenkilöitä, esihenkilöitä, johtoa ja työnantajia.

Tavoitteena oli hahmottaa kokonaiskuva alan työhyvinvoinnista. Lisäksi haluttiin kerätä hyviä käytäntöjä työolojen ja hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Työhyvinvointia ja tuottavuutta koskevien käytäntöjen kartoittamisesta sovittiin keväällä 2025 solmituissa elintarvikealan työehtosopimuksissa. Kysely toteutettiin keväällä 2026 ja siinä olivat mukana työnantajia edustava Elintarviketeollisuusliitto ETL sekä palkansaajajärjestöt Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Ammattiliitto Pro ja Meijerialan Ammattilaiset MVL.

Turvallisuuskulttuuri läpäisee työpaikat

Elintarvikealalla panostetaan merkittävästi työturvallisuuteen. Vastaukset viittaavat siihen, että turvallisuuskulttuuri ja -osaaminen ovat työpaikoilla olennainen osa arjen toimintaa.

Henkilöstö tuntee keskeiset turvallisuus- ja terveysvaarat ja arvioi työnantajan panostuksia työturvallisuuteen myönteisesti. Toimialojen välillä näkyy kuitenkin eroja työn fyysisessä kuormittavuudessa ja työoloissa. Fyysisesti raskas työ ja työpaikan erityislämpötilat korostuvat lihateollisuudessa ja leipomoalalla.

Toinen työhyvinvointia ja työkykyä selkeästi vahvistava voimavara on työyhteisöstä ja työn merkityksellisyydestä nouseva tuki työssä jaksamiselle. Kollegojen antamaa kannustusta, työn sosiaalisia ulottuvuuksia ja työskentelyä yhteiskunnallisesti tärkeällä alalla arvioitiin vastauksissa myönteisesti.

Suurin osa vastaajista luonnehti työkykyään vähintään hyväksi. Myös työn tavoitteiden selkeys ja halu jatkaa nykyisessä työpaikassa saivat suhteellisen hyvät arviot. Kyselyn valossa vaikuttaakin siltä, että elintarvikealan työpaikkojen arjessa on jaksamista tukevia tekijöitä, vaikka niiden rinnalla esiintyy myös kuormitustekijöitä.

Työhyvinvointia kehitetään yhdessä 

Vastausten perusteella työhyvinvoinnin kehittämisessä on mahdollisuuksia erityisesti arjen johtamisen vahvistamisessa, työn organisoinnissa sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksissa.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös työn fyysisen ja henkisen kuormituksen hallintaan, työstä palautumisen tukeen, henkilöstön osallistamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Näiden osa-alueiden vahvistaminen edistää työhyvinvointia, parantaa työkykyä, lisää työpaikkojen toimivuutta ja tukee yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Saatuja tuloksia hyödynnetään elintarvikealan työmarkkinaosapuolten jatkokeskusteluissa alan työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Osapuolet selvittävät hyvinvointia, työkykyä ja tuottavuutta edistäviä yrityskohtaisia käytäntöjä ja arvioivat niiden laajempaa hyödyntämistä alalla.

Kuvassa on Andreas Will Hartwallin Lahden panimolla. Kuva: Karoliina Räikkönen