Leipomoiden sisäilmaa voidaan parantaa työtapojen muutoksilla ja teknisillä ratkaisuilla työntekijöiden terveyden suojelemiseksi.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Antti Karjalainen selvitti syyskuussa julkaistussa väitöstutkimuksessaan leipomoiden työntekijöiden altistumista jauhopölylle ja haihtuville orgaanisille yhdisteille eli VOC-yhdisteille. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa sisäilman mittauksia tehtiin pienleipomoissa, teollisessa leipomossa, myymäläleipomossa ja myymälän paistopisteessä.
Karjalainen tutki erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia ja kokojakaumaa, hiukkasten koostumusta, työtapojen muuttamisen vaikutusta jauhopölylle altistumiseen sekä haihtuville orgaanisille yhdisteille altistumista.
Jauhopölyn tiedetään olevan merkittävä astman ja allergisen nuhan aiheuttaja, ja sen on todettu ärsyttävän hengityselinten lisäksi silmiä ja ihoa. Työntekijät altistuvat myös leivonnasta ja paistamisesta lähtöisin oleville korkeille pien- ja nanohiukkaspitoisuuksille, jotka voivat kulkeutua syvälle hengitysteihin. Myös VOC-yhdisteiden on havaittu aiheuttavan keuhkojen ärsytysoireita.
– Hengitettävän pölyn massapitoisuudet ylittivät usein jauhopölyn haitalliseksi tunnetun pitoisuuden eli HTP-arvon työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä leipomoissa. PM10-hiukkasten massapitoisuuksissa havaittiin paljon korkeita pitoisuuspiikkejä mittauspäivien aikana pienleipomoissa ja teollisessa leipomossa. Mittaukset toteutettiin sekä hengitysvyöhykkeeltä että kiinteistä mittauspisteistä kussakin toimipaikassa, Karjalainen kertoo.
Tulosten perusteella Karjalainen suosittelee henkilönsuojaimien ja kohdepoistojen käyttöä leipomoissa.
– Korkeimmat hiukkasten lukumääräpitoisuudet mitattiin pienleipomossa – ne olivat korkeimmillaan, kun kaikki uunit olivat samanaikaisesti päällä. Tulosten perusteella pitoisuuksien pääasiallinen lähde olivat siis uunit.
Pien- ja nanohiukkaset vaikuttivat pitoisuuksiin merkittävästi. VOC-pitoisuudet, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) ja karbonyylipitoisuudet olivat alhaiset. Yhdisteet olivat todennäköisesti pääosin peräisin rakennusmateriaaleista ja henkilökohtaisista hygieniatuotteista. Osa yhdisteistä liittyi luultavasti mausteiden aromiaineisiin, tuotteiden paistamiseen uuneissa ja pakkausmateriaaleihin.
Sisäilma kuntoon ja työntekijöille terveellisemmät työolot
Antti Karjalainen selvitti myös jauhopölypitoisuuksien vähentämistä yhdessä pienleipomossa ja teollisessa leipomossa interventiotutkimuksella. Hengittyvän pölyn pitoisuudet eivät alentuneet työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä intervention jälkeen.
– Jatkossa olisi aiheellista suunnitella interventioita, joissa yhdistettäisiin sekä työtapojen muutokset että tekniset torjuntatoimenpiteet.
Tutkimustulokset ovat sovellettavissa työmenetelmien, työturvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämiseen leipomoissa. Leipomoiden sisäilmaa voidaan parantaa työtapojen muutoksilla ja teknisillä ratkaisuilla.
– Kohdistamalla toimenpiteitä kyseisiin työsuojelun osa-alueisiin pystytään alentamaan työntekijöiden altistumistasoja sekä vähentämään ja ennaltaehkäisemään mahdollisia työssä esiintyviä oireita. Tällä tavoin on mahdollista edistää työntekijöiden työn tuottavuutta, työkyvyn ylläpitoa sekä työhyvinvointia ja työviihtyvyyttä, Karjalainen toteaa.
Lue lisää: Työterveyslaitos: Jauhopöly
Lue lisää: Työturvallisuuskeskus: Jauhot elintarviketyössä