Jokainen voi sairastua niin, että työnteko vaikeutuu merkittävästi tai ei enää onnistu omassa työssä. Takaisin työelämään pääsemiseksi tarvitaan kuntoutusta, mutta sen saaminen voi pahimmillaan kestää vuosia.

Työkyvyttömyyden kustannukset ovat suuret: laskentatavasta riippuen kolmesta jopa viiteen miljardiin euroon vuodessa. Kun väestö vanhenee ja työikäisten määrä vähenee, ihmisten työkyvyttömyyttä kannattaisi ehkäistä nykyistä paremmin.

– Voisimme toimia tehokkaammin, jos hoito, etuudet ja kuntoutus sovitettaisiin paremmin yhteen. Järjestelmä saattaa nykyisellään jopa syrjäyttää ihmisiä työelämästä, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan erityisasiantuntija Turkka Sinisalo.

Sinisalo viittaa siihen, että sairastuneen polku terveydenhuollosta kuntoukseen on täynnä katkoksia. Ihminen saa sairastuttuaan sairauspäivärahaa. Jos sitä jatkuu pitkään, hän pyrkii ehkä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle.

Kuntoutustukea voi saada vain, jos on jo päässyt tutkimuksiin ja tarpeellisiin hoitoihin. Moni ei pääse, koska perusterveydenhoito on tukossa. Työeläkekuntoutusta taas ei voi saada, jos hoidot ovat olennaisesti kesken tai eivät ole edes alkaneet.

Lainsäädännön mukaan työeläkekuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hoidon mahdollisuudet on käytetty niin, että henkilön toimintakyvystä tiedetään tarpeeksi kuntoutuspäätöstä tehtäessä. Varsinkin mielenterveysongelmista kärsivät nuoret putoavat helposti järjestelmien väliin.

Jos työeläkekuntoutuksen kriteerit eivät täyty, henkilön tilannetta voidaan tarkastella Kelan puolella. Silloin hän siirtyy toisen lainsäädännön piiriin ja saattaa olla oikeutettu Kelan ammatilliseen kuntoutukseen.

Teksti: Riitta Gullman/Tela, kuva: Karoliina Räikkönen

Suomen kuntoutusjärjestelmä

Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkevakuuttajat, Kela, työvoimahallinto sekä tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt.

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen. Heitä ovat esimerkiksi pitkään työelämän ulkopuolella olleet henkilöt. Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt taas järjestävät kuntoutusta, jos sen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Työvoimahallinto puolestaan järjestää kuntoutusta vajaakuntoisille työntekijöille.

Työeläkekuntoutus ehkäisee työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista

Kun palkansaaja, yrittäjä tai maatalousyrittäjä sairastuu niin, että häntä uhkaa työkyvyttömyys, puhutaan työeläkekuntoutuksesta. Sitä järjestävät ja sen kustantavat työeläkevakuuttajat. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on auttaa pysymään työelämässä ja ehkäistä joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työeläkekuntoutuksen myöntämiselle on lainsäädännössä joukko edellytyksiä. Niitä ovat muun muassa:

• se, että hakija on alle alimman vanhuuseläkeiän
• se, että hänellä on todettu sairaus, vika tai vamma, joka todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan lähivuosina
• se, että hän on ansainnut työskentelystä vähintään 43 028,38 € (2026) hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden aikana

Tätä on työeläkekuntoutus

• Työeläkevakuuttajat järjestävät työeläkekuntoutusta ja kustantavat sen. Sen tavoitteena on auttaa työntekijää pysymään työelämässä ja ehkäistä joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle.
• Työeläkekuntoutus on aina yksilöllistä. Se on myös aina ammatillista eikä sisällä esimerkiksi lääkinnällistä kuntoutusta, kuten fysioterapiaa tai psykoterapiaa.
• Työeläkekuntouksen keinoja ovat:
  • neuvonta ja ohjaus
  • työkokeilu omalla työpaikalla tai muussa työssä (3–6 kk)
  • työhönvalmennus
  • uudelleenkoulutus tai kurssitus
  • taloudellinen tuki elinkeinotoiminnan tai ammatin harjoittamiseen

>> Tela: Työeläkekuntoutus

>> Eläketurvakeskus: Kuntoutus – reitti takaisin työelämään