Ruoka-alan eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemispalveluiden vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää lähes 340 000 henkeä, mikä on 13 prosenttia kaikista työllisistä, selviää Luonnonvarakeskuksen tänään julkaisemasta selvityksestä.
Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien 250 000 ihmisen lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät 86 000 ihmistä.
– Välillisesti ruoka-ala työllistää eniten palvelualojen erilaisissa tuotannon ja liikkeenjohdon tukitoimissa, liikenteessä, kaupassa sekä rakentamisessa. Työllisten määrä palvelualoilla on hieman kasvanut, mikä on kompensoinut maataloudessa tapahtunutta vähentymistä, Luken tutkija Marja Knuuttila kertoo.
Arvonlisäystä ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle runsaalla 15 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.
Eniten arvonlisäystä, 3 miljardia euroa, muodostuu alan toimialoista elintarvikekaupassa tukku- ja vähittäiskauppa yhteen laskien. Elintarviketeollisuuden 2,6 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman ravitsemispalveluiden 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Ravitsemispalvelut on kasvattanut arvonlisäystään viime vuosina.
Eniten ruoka-ala työllistää Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
– Varsinais-Suomessa on paljon maataloutta ja elintarviketeollisuutta. Uudellamaalla erityisesti palvelualat, kuten elintarvikekauppa ja ravitsemispalvelut sekä elintarviketeollisuus työllistävät paljon, vaikka niiden suhteellinen osuus kaikista työpaikoista on pieni, Knuuttila toteaa.
Suhteellisesti eniten ruoka-ala luo arvonlisäystä ja työllisyyttä Pohjanmaan, Hämeen ja Savon maakunnissa. Suurin aluetaloudellinen merkitys ruoka-alalla on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jossa alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on lähes 15 ja työllisyyteen 21 prosenttia.
Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy yli yhdeksän miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen 4,8 miljardin euron lisäksi mukaan on luettu tuoteverot: valmisteverot ja kulutuksen arvonlisäverot.
Veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Maakuntiin jää suurin osa palkansaajien tuloveroista kunnallisverona sekä osa yritysveroista. Alan verojen osuus kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista on noin 10 prosenttia.
Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Päivittäistavarakauppa, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja Agronomiliitto.
Ruoka-ala työllistää jatkossakin vahvasti tuotannon ja jakelun monipuolistuessa.
– Alan kasvumahdollisuudet ovat rajattomat, kun ruuan kysyntä maailmalla kasvaa ja ihmisten ruokavaliot erilaistuvat. On tärkeää luoda mahdollisuudet ruoka-alan kilpailukyvyn parantamiselle ja kasvulle. Poliittiset päättäjät ovat ottaneet askelia oikeaan suuntaan purkamalla ruokaketjua koskevia turhia normeja sekä tukemalla alan vientiedellytysten kehittämistä, liitot toteavat.
Selvityksen julkistustilaisuus
Selvitys: Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa